Demokratiakasvatus konkretisoituu nuorisovaltuustoissa 

Miten nuoret ja vielä äänestysiän ulkopuolella olevat pääsevät vaikuttamaan omiin asioihinsa kotikunnassaan tai kotiseutualueellaan? Tästä kuultiin kolme erilaista pohjoismaalaista esimerkkiä Medialukutaito ja demokratiakasvatus yhteiskunnallisen resilienssin rakentajina -konferenssissa Helsingin keskustakirjasto Oodissa 19.9.2025.

Nuorisovaltuustoista Pohjoismassa kertovat Tanskan nuorisovaltuustojen verkoston puheenjohtaja Marcus Melau, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtaja Markus Koski sekä Saamelaiskäräjien nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Niila-Juhán Valkeapää. Jokaisessa pohjoismaassa on valtakunnallinen nuorisovaltuustojen verkosto, mutta vain Suomessa ja Norjassa valtuustoista säädetään lailla. Tanskassa, Ruotsissa ja Islannissa kunnat voivat itse päättää nuorisovaltuuston perustamisesta.  Neuvostoja voi olla myös muiden poliittisten elinten yhteydessä, kuten Suomessa Saamelaiskäräjillä ja vuodesta 2023 alkaen myös hyvinvointialueilla.

Tanskassa valtuusto löytyy tällä hetkellä 60 kunnasta kaikkiaan 98 kunnan joukosta. Ikäihmisten vastaavat valtuustot ovat kunnille pakollisia ja samanlaiseen tilanteeseen Tanskan nuoret tähtäävät myös nuorisovaltuustojen osalta. Vapaaehtoisuus luo Melaun mukaan vaikuttamistyöhön haavoittuvuutta ja vie paljon aikaa itse valtuustojen olemassaolon perustelulle. Esimerkiksi koronapandemian alkuaikoina valtuustotyö oli helppo keskeyttää ja niin myös useissa kunnissa tehtiin. 

Suomessa ei syntynyt samanlaista tilannetta koronapandemian aikana, sillä nuorisovaltuustojen toiminta perustuu lakiin, Markus Koski kertoo. Valtuusto puuttuu vain harvoista pienistä kunnista, joissa nuoria on vähän ja vapaaehtoisten löytäminen voi olla haastavaa. Nuorisovaltuustoista voidaan käyttää myös muita nimityksiä, kuten nuorisoneuvosto tai nuorisofoorumi. Ne ovat poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomia. Jäseniksi valitaan usein 13–18-vuotiaita, ja valintatapa vaihtelee: se voi olla esimerkiksi äänestys tai oppilaskuntien edustajien kautta tapahtuva valinta.

Valtaosassa Suomen kunnista (85 %) nuorisovaltuustojen jäsenillä on oikeus osallistua ja puhua kunnanvaltuustojen kokouksissa. Vielä suurempi osuus (92 %) kunnista antaa samat oikeudet lautakuntiin osallistumisessa. Sen sijaan kaupunginhallitusten kokouksiin nuorisovaltuuston jäsenillä on oikeus osallistua vain viidenneksessä kunnista. 

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on yksi esimerkki toimivasta nuorten vaikuttamiskanavasta. Nuorisoneuvosto on perustettu edistämään erityisesti saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sekä vahvistamaan heidän identiteettiään. Nuorisoneuvostossa valmistellaan ne Saamelaiskäräjien esitykset ja kannanotot, jotka koskevat saamelaisnuoria. Neuvoston varapuheenjohtajana toimivan Niila-Juhán Valkeapää mukaan nuorisoneuvoston jäsenillä on oikeus osallistua kaikkiin käräjien päätöksentekoelimiin, ja he kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa hyviksi. 

Valtuustoilla kasvavaa luottamuspulaa vastaan 

Tanskan ja Suomen nuorisovaltuustojen puheenjohtajien mukaan nuorisvaltuustot ovat jo itsessään demokratiakasvatusta, ja niissä pääsee oikeasti vaikuttamaan alueen päätöksenteossa. Markus Koski kertoo, että suomalaisista nuorisovaltuutetuista lähes kaikki (96 %) kokevat päässeensä vaikuttamaan päätöksentekoon valtuuston lautakunnissa ja kolme neljästä (75 %) kertoo, että heidän päätöksillään on ollut merkitystä koko kunnan asioissa.  

Huolenaiheet ja haasteet ovat valtuustoissa samankaltaisia: kasvava polarisaatio, alueellinen eriytyminen, nuorten luottamus poliittiseen järjestelmään sekä isot geopoliittiset ongelmat, joista syntyy uusia sisäisiä ja paikallisia ongelmia. Niila-Juhán Valkeapään mukaan saamelaisnuorten kokemat haasteet ovat samansuuntaisia, mutta lisäksi niissä näkyy oman alueen erityisyys ja pitkät välimatkat, jotka vievät paljon aikaa ja resursseja. Valkeapää kertoi myös kaksoisroolista, johon monet saamelaiset joutuvat: asiantuntijuutensa lisäksi he toimivat usein palkatta saamelaisuuden opettajina, sillä Suomessa on yhä vähän tietoa ja opetusta saamelaisten historiasta ja nykyasemasta. 

Tanskassa joka toinen (52 %) nuorista kokee vähäistä luottamusta demokratian toimimiseen, mutta kuitenkin kahdella kolmasosalla (66 %) on mielipide siitä, mihin suuntaan Tanskan ja maailman pitäisi mennä. Yksi iso haaste onkin luoda uskoa siihen, että vaikuttamisen kanavia on olemassa ja niihin kannattaa jokaisen osallistua. Monissa Suomen kunnissa päästäänkin pian äänestämään tai muutoin päättämään nuorisvaltuustojen- ja neuvostojen kokoonpanosta, sillä usean toimielimen kausi vaihtuu tämän syksyn aikana. 

Medialukutaito ja demokratiakasvatus yhteiskunnallisen resilienssin rakentajina konferenssi oli osa Euroopan neuvoston Euroopan digitaalisen kansalaiskasvatuksen teemavuotta. Järjestäjinä toimivat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Opetushallitus, Pohjoismainen kulttuuripiste ja Pohjoismainen elinikäisen oppimisen verkosto. 

Teksti: Julia Alajärvi, erityisasiantuntija, KAVI 

Artikkelin pääkuva: Sonja Aunola, Nuorisovaltuustojen Liitto ry