Mistä hyvä mediakasvatussuunnitelma koostuu?

Mistä hyvä mediakasvatussuunnitelma koostuu?

Blogi / 11.9.2020

Tätä kysymystä pohdittiin 2.10. Mediakasvatusfoorumin työpajoissa eri alojen asiantuntijoiden kesken. Kiitos kaikille työpajoihin osallistuneille!

Mediakasvatuslinjausten mukaisesti systemaattisuutta voidaan edistää mediakasvatussuunnitelmien avulla. Mediakasvatus voidaan sisällyttää olemassa oleviin suunnitelmiin tai sille voi valmistella oman suunnitelman.

Työpajojen tulosten perusteella mediakasvatussuunnitelmaa tehdessä kannattaa pohtia seuraavia asioita. Toivottavasti näistä ideoista on hyötyä omien mediakasvatussuunnitelmienne laatimisessa!

1) Tavoitteet kirkkaaksi

  • Mitä mediakasvatuksella tarkoitetaan meidän työssämme?
  • Mitä medialukutaidon osa-alueita me työssämme haluamme edistää?
  • Mikä on toimintamme kohderyhmä?
  • Mitkä ovat keskeisimmät mediakulttuurin sisällöt ja aiheet, joihin kiinnitämme mediakasvatuksessa huomiota?
  • Jos toiminta on hyvin laajaa, teemoja voi käsitellä kattavammin esimerkiksi keskittymällä eri asioihin eri kuukausina/vuosina.
  • Millaista mediakasvatusta emme tee?
  • Mihin organisaatiomme tavoitteisiin mediakasvatus toiminnassamme vastaa?
  • Mille ajanjaksolle tai toiminnan tasolle suunnitelmaa tehdään?
    • Esimerkiksi toiminnan vuosisuunnitelma on sisällöltään tarkempi kuin yleinen linjaus mediakasvatuksesta organisaatiossa. Yleistä linjausta kannattaa puolestaan täydentää tarkemmilla vuosi- tai toimintosuunnitelmilla, jotta sen toteutumista on mahdollista arvioida.

2) Toiminnan kuvaaminen ja arvioinnin suunnittelu

  • Lähtötilanteen analyysi: mitä olemme tähän saakka tehneet ja miten? Mikä toimii, mikä ei?
  • Millaista mediakasvatustoimintaa me tulemme tekemään?
  • Mikä on kunkin toiminnon sisältö ja toiminta-aikataulu?
  • Mitkä ovat kunkin toiminnon tavoitteet ja mahdolliset välitavoitteet suunnitelmakaudella?
  • Miten valitut toimenpiteet vastaavat aiemmin määrittelemiimme tavoitteisiin?
  • Kuinka paljon voimme hyödyntää aiemmin (meillä tai muualla) tehtyä työtä ja mitä pitää tehdä uutena?
  • Jääkö suunnitelmassa tilaa kokeiluille ja mahdollisesti ajankohtaisiin tilanteisiin tarttumiselle?
  • Miten suunnittelemaamme toimintaa tullaan arvioimaan?
  • Onko valittujen toimenpiteiden onnistuminen mitattavissa määrällisin tai laadullisin mittarein? Voi olla, että kaikkia toimenpiteitä ei voi täysin arvioida, mutta se ei estä arvioimasta muita toimenpiteitä.
  • Miten mittaamiseen tarvittavaa tietoa kerätään?
  • Millä aikataululla toimenpiteitä arvioidaan?

3) Kohderyhmän ja toimintaympäristön huomiointi

  • Kenen medialukutaitoa edistämme työssämme?
    • Onko toimintamme suunniteltu kohderyhmän tarpeisiin sopivaksi?
    • Tavoittaako viestintämme kohderyhmäämme?
    • Miten kohderyhmään kuuluvat pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin?
  • Onko toimintamme saavutettavaa ja yhdenvertaista?
    • Onko osallistumiselle joitain esteitä, jotka pitäisi poistaa?
  • Miten työmme linkittyy muihin olemassa oleviin rakenteisiin, esimerkiksi toimintaa ohjaaviin linjauksiin ja lainsäädäntöön?
  • Onko toimintaympäristössä tapahtumassa sellaisia muutoksia, jotka meidän tulisi ottaa huomioon, kun suunnittelemme toimintaamme?
  • Mitkä ovat keskeiset sidosryhmämme?
    • Ovatko yhteystiedot ajan tasalla ja sidosryhmien mediakasvatukseen liittyvä työ tuttua?
    • Kenen kanssa teemme jo nyt yhteistyötä? Kenen tahojen kanssa voisimme tehdä yhteistyötä tulevaisuudessa?
  • Koska valitsimme (kohdassa yksi), mitä rajaamme pois omasta työstämme: tiedämmekö sidosryhmiemme joukosta sellaista organisaatiota, jonka puoleen voimme ihmiset ohjata tarvittaessa?
  • Tunnemmeko (mediakasvatus)toimintaamme koskevaa ajantasaista tutkimusta?
  • Miten tutkittu tieto vaikuttaa työmme suunnitteluun ja toteutukseen?

4) Johtaminen, resurssit ja vastuunjako

  • Kuuluuko mediakasvatus osaksi organisaation laajempia suunnitelmia?
  • Näkyykö mediakasvatus rakenteissa? Esim. henkilöstön tehtävänkuvissa.
    • Kuka vastaa mediakasvatuksen kokonaisuudesta?
    • Kenen/keiden työtehtäviin mediakasvatus kuuluu?
    • Jos vastuullisia on useampia, onko heillä mahdollisuuksia kehittää asioita yhdessä ja jakaa osaamista?
    • Missä määrin ja miten sitoutetaan sitä osaa henkilöstöstä, jonka tehtäviin mediakasvatus ei suoranaisesti kuulu?
  • Millaista mediakasvatusosaamista organisaatiossamme on?
    • Mistä aiheista tarvittaisiin mahdollisesti lisää osaamista?
    • Kuinka osaamista kehitetään ja millä aikataululla?
    • Miten osaamista ylläpidetään? (Esim. huomioidaan uusi tutkimustieto ja mediakulttuurin muuttuminen.)
  • Miten perehdytetään uudet työntekijät?
  • Millaisia resursseja meillä on käytössä mediakasvatukselle?
    • Millainen budjetti meillä on mediakasvatuksen toteuttamiseen?
    • Millainen aikaresurssi on varattu mediakasvatukseen niille henkilöille, joiden vastuulle se kuuluu?
    • Millaiset laitteet ja välineet meillä on käytössä?
  • Jos rahoitusta haetaan ulkopuolelta: kenen vastuulla on hakuprosessi ja siihen liittyvä ajallinen ja muu resursointi?

5) Toiminnan tulosten jakaminen ja levittäminen

  • Millä keinoin työn tuloksia jaetaan muiden käyttöön? Viestintäkanavien, -keinojen ja -aikataulun suunnittelu
    • Yhteistyö sidosryhmien kanssa
    • Jos työn tuloksia on mahdollista ja mielekästä jakaa maksuttomasti ja avoimin lisenssein, se helpottaa niiden leviämistä
  • Voimmeko mallintaa myös toimintatapojamme ja jakaa tuloksia muille?
  • Onko työn kautta saaduilla tuloksilla mahdollista vaikuttaa laajemmassa mittakaavassa? Esim. Kunnan, valtion, toimialan tasolla?
  • Mitä voisimme vielä oppia muilta?

Mediakasvatussuunnitelmat luovat edellytyksiä toiminnan kehittämiselle

Kansalliset mediakasvatuslinjaukset ovat ylätason asiakirja, joka luo yhteisen suunnan ja raamit toiminnan kehittämiselle. Se antaa tilaa mediakasvatussuunnitelmien edelleen kehittämiselle omassa toiminnassa.

Suunnitelma tukee toiminnan toteuttamista, arviointia ja ennustettavuutta. Suunnitelmien myötä omaa mediakasvatustyötä on myös helpompi tehdä näkyväksi muille toimijoille. Tämä auttaa viestinnässä ja tukee yhteistyömahdollisuuksien luomista.

Mediakasvatussuunnitelma auttaa priorisoimaan. Mediakasvatuksen kenttä on laaja ja moninainen, joten kaikkien näkökulmien ja aiheiden käsittely ei ole mahdollista eikä mielekästä. Suunnitelman avulla toimintaa voidaan rajata, ja voidaan keskittyä omiin vahvuusalueisiin.

Mediakasvatustyön onnistumisen yksi tärkeä edellytys on sitoutunut johto, joka antaa tuen työlle. Suunnitelman avulla voidaan kirkastaa yhteistä näkemystä mediakasvatuksen roolista ja mahdollisuuksista omassa organisaatiossa. Aukikirjoitetut toimintaedellytykset luovat rauhaa kehittää ja tehdä laadukasta työtä.

Onko teillä mediakasvatussuunnitelma suunnitteilla? Voimmeko auttaa?

Mediakasvatuslinjausten mukaisesti tarjoamme mahdollisuuksien mukaan maksutonta konsultaatiotukea mediakasvatussuunnitelmien laatimiseksi ja toteuttamiseksi. Tuki voi olla esimerkiksi yhteistä ideointia, sparrausta tai kommentointia. Julkaisemme pian tämän koosteen pohjalta myös erillisen työkalun suunnittelun tueksi. Mikäli olette aloittaneet tai aiotte aloittaa mediakasvatussuunnitelman laatimisen, meihin voi halutessaan olla yhteydessä. Autamme mielellämme!

Lauri Palsa

Saara Salomaa

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti