Linjaukset

Mediakasvatus lisää toimijuutta, osallisuutta ja hyvinvointia.

Toimijuutta vahvistava mediakasvatus lisää kansalaisten[20] osallisuutta ja hyvinvointia sekä edistää yhdenvertaisuutta eri yhteisöissä ja koko yhteiskunnassa. Alueellinen ja paikallinen mediakasvatus vahvistuu ja nousee käytännön työstä näkyvämmin esille linjaaviin asiakirjoihin. Mediakasvatuksen vastuut ja velvollisuudet tunnistetaan paremmin niin yksilön, perheiden kuin ammattilaistenkin parissa. Mediakasvatusalan monipuolisuus ja kansainvälinen yhteistyö paranee.

Toimijuutta vahvistetaan seuraavilla toimenpiteillä:

T1 Edistetään alueellista ja paikallista mediakasvatusta.

Vahvistetaan mediakasvatuksen toimintamahdollisuuksia alueellisella ja kunnallisella tasolla. Tehdään aiempaa näkyvämmäksi medialukutaidon edistämisen lakisääteiset ja muutoin velvoittavat tehtävät sekä yhteistyön mahdollisuudet eri sektoreiden välillä. Tuetaan ja seurataan medialukutaidon edistämisen sisällyttämistä jo olemassa oleviin kuntatason strategioihin ja suunnitelmiin, kuten lukutaitostrategiaan tai kulttuurikasvatus- ja hyvinvointisuunnitelmiin. Tuetaan alueellisia toimijoita tarvittaessa erillisten mediakasvatussuunnitelmien laatimisessa. Vahvistetaan alueellisten ja paikallisten verkostojen toimintaa ja niiden muodostumista sekä hyvien käytäntöjen jalkauttamista laadukkaan arjen mediakasvatustyön tukemiseksi.

T2 Tuetaan tasapainoista media-arkea.

Hyödynnetään tutkimukseen perustuvaa tietoa median käytöstä ja sen vaikutuksista sekä kehitetään moniammatillisesti keinoja vahvistaa toimijuutta ja hyvinvointia edistävää median käyttöä. Tarjotaan tukea erilaisiin mediankäytön tilanteisiin kaikenikäisille esimerkiksi oppilaitoksissa, kodeissa, vapaa-ajan toiminnassa sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä. Tuotetaan aihepiiriin liittyviä koulutuksia eri alan ammattilaisille, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia kohtaaville. Korostetaan yhteisön ja yhteistyön merkitystä tasapainoisen media-arjen luomisessa.

T3 Kehitetään mediakasvatuksen moninaisuutta.

Otetaan toimintojen lähtökohdaksi inklusiivinen mediakasvatus, joka huomioi erilaiset ikä- ja kieliryhmät, identiteetit, kulttuuri- ja sosioekonomiset taustat sekä oppimisen ja erilaisten elämäntilanteiden haasteet. Suunnitellaan toimintaa siten, että siihen osallistuvat saavat olla vaikuttamassa sisältöihin, ja tunnistetaan, että jokainen kohderyhmä sisältää monenlaisia ihmisiä. Virallisten kielten lisäksi vahvistetaan myös muiden kotoperäisten kielten sekä vähemmistökielten asemaa mediakasvatuksessa. Luodaan sisältöjä, tapahtumia ja viestintää huomioiden selkokielisyys, esteettömyys ja saavutettavuus. Viestitään kuvilla ja sanoilla, joista mahdollisimman moni voi tunnistaa itsensä.

T4 Vahvistetaan monipuolista mediakasvatusalaa.

Edistetään mediakasvatuskenttää, jonne kaikilla toimijoilla on organisaation koosta, toimialasta tai toiminnan laajuudesta riippumatta tervetullut olo. Vahvistetaan verkostoja, joiden avulla voidaan muun muassa vähentää päällekkäistä työtä sekä löytää yhteyksiä jo olemassa oleviin suunnitelmiin ja strategioihin. Kutsutaan mukaan uusia toimijoita etenkin niiltä aloilta, jotka eivät vielä ole vahvasti edustettuina mediakasvatuksen kentällä. Huomioidaan paremmin myös toimijoiden kulttuurinen moninaisuus ja sen tuomat hyödyt koko alalle. Järjestetään ja kehitetään tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa mediakasvatuksen eteen työtä tekevät pääsevät kohtaamaan, jakamaan ajatuksiaan sekä oppimaan uutta. Tiedotetaan uusista toiminnoista sekä yhteistyömahdollisuuksista.

T5 Edistetään eettistä ja turvallista mediankäyttöä.

Välitetään tietoa kansalaisille niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka liittyvät digitaalisen median eettiseen ja turvalliseen tuottamiseen ja käyttämiseen. Tuotetaan tietoa, sisältöjä ja koulutuksia muun muassa turvallisesta mediankäytöstä, yksityisyydensuojasta, tekijänoikeuksista ja kansalaisten omasta vastuusta turvallisen mediaympäristön luomisessa. Viestitään keinoista, joilla voi ilmoittaa epäasiallisesta käytöksestä ja oikeuksien loukkaamisesta. Selvitetään eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten mediankäyttöä ja toimintaa sekä sitä, miten heidän oikeuksiaan ja turvallisuuttaan voitaisiin parantaa lainsäädännön tai muiden toimenpiteiden avulla. Otetaan kantaa ja vaikutetaan suurten digialustojen vastuuseen kehittää palveluitaan turvallisemmiksi ja eettisemmiksi.

T6 Vahvistetaan luottamusta yhteiskuntaan.

Lisätään mediakasvatuksen keinoin ymmärrystä luotettavista tietolähteistä sekä luotettavan tiedon merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille, yhteiskunnan vakaudelle ja demokratian säilymiselle. Vahvistetaan mediakasvatuksen avulla mediaosallisuutta ja yhteiskunnallista osallistumista sekä tarjotaan tietoa medialukutaidon merkityksestä kansallisen resilienssin ylläpitämisessä. Lisätään yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien toimijoiden kanssa.

T7 Edistetään toimijoiden aktiivisuutta kansainvälisessä mediakasvatusyhteisössä.

Madalletaan kynnystä uusille toimijoille liittyä mukaan mediakasvatuksen kansainväliseen yhteistyöhön, kuten erilaisiin työryhmiin, hankkeisiin ja verkostoihin. Jaetaan omaa osaamista ja hyödynnetään muualla kehitettyjä ideoita ja ratkaisuja. Tunnistetaan medialukutaidon globaalit haasteet esimerkiksi suurten digialustojen, tekoälyn ja kestävän kehityksen suhteen ja ollaan mukana ratkaisemassa niitä.

[20] Kansalaisilla viitataan näissä linjauksissa kaikkiin niihin ihmisiin Suomessa, jotka osallistuvat mediakasvatukseen ja medialukutaitojen oppimiseen yksityishenkilöinä, eivät ammattilaisroolissa. Termillä ei oteta kantaa siihen, onko henkilöllä virallisesti Suomen kansalaisuus vai ei.

Koulutus, tutkimus, työelämä ja kokemus tuottavat ja vahvistavat osaamista.

Toimijuutta ja hyvinvointia vahvistava medialukutaito syntyy ammattilaisten mediakasvatusosaamisen, laadukkaan mediakasvatuksen ja kansalaisten oman ja yhteisen oppimisen seurauksena. Tutkittuun tietoon pohjautuvan mediakasvatuksen rooli vahvistuu eri koulutusmuodoissa ja työelämässä. Medialukutaito on opetuksen tavoitteena kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, ja sen edistämistä ohjataan normatiivisesti kansallisilla suunnitelmaperusteilla. Uusia ja kehittyviä teknologioita ymmärretään ja hyödynnetään paremmin, ja keskeisistä median ilmiöistä viestitään suoraan koteihin.

Osaamista kehitetään seuraavilla toimenpiteillä:

T8 Vahvistetaan medialukutaidon asemaa opetuksessa, ohjauksessa ja muussa asiakastyössä.

Medialukutaito tulisi määritellä selvästi tavoitteena kaikissa koulutusmuodoissa. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tavoitteita asetetaan pedagogiikalle. Perusopetuksessa tavoitteet määritellään oppiainekohtaisesti opetussuunnitelman perusteissa, ja toisella asteella lukion opetussuunnitelman perusteissa ja ammatillisten tutkintojen perusteissa. Vahvistetaan formaalin koulutuksen lisäksi medialukutaidon osuutta non-formaalissa koulutuksessa sekä muussa eri toimialoilla ja eri kohderyhmien kanssa tehtävässä asiakas- ja kohtaamistyössä. Kehitetään edelleen laadukkaan mediakasvatustyön käytänteitä ja toimintoja. Vahvistetaan mediakasvatuksen asemaa osana arjen toimintaa sekä henkilöstön osaamista ja työnkuvia.

T9 Lisätään medialukutaidon opetusta korkeakouluopetuksessa.

Mediakasvatuksen asemaa korkeakoulujen opetustarjonnassa vahvistetaan. Selvitetään ja kehitetään korkeakoulujen välisiä yhteistyömalleja sen varmistamiseksi, että jokaisella mediakasvatusta tulevassa työssään tarvitsevalla opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä mediakasvatukseen yksittäisiä kursseja laajemmin. Mediakasvatuksen asemaa opettajankoulutuksessa vahvistetaan. Jokaisella opettajaksi valmistuvalla on vähintään perustiedot ja pedagogiset taidot medialukutaidon opettamisesta.

T10 Mediakasvatus perustuu tutkimustietoon.

Mediakasvatus perustuu tutkimukseen, ja teoreettinen tieto tarjoaa käsitteellisiä välineitä muun muassa mediakasvatuksen tavoitteiden jäsentämiseen, arviointiin ja kriittiseen kehittämiseen. Mediakasvatustutkijoita kannustetaan tutkimuksen ja käytännön koulutuksen yhdistämiseen sekä osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Johdonmukainen kansalliskielisen käsitteistön kehittäminen tukee mediakasvatustyön vaikuttavuutta, pitkäjänteisyyttä ja tehokasta resurssien käyttöä.

T11 Tarjotaan mediakasvatuksen täydennys- ja aikuiskoulutusta.

Vahvistetaan sekä työnantajien että -tekijöiden ymmärrystä medialukutaito- ja -kasvatusosaamisen tärkeydestä työelämätaitoina. Täydennyskoulutuksella vahvistetaan erityisesti työssä olevien opettajien ja muiden työssään medialukutaitoa edistävien ammattilaisten osaamista. Täydennyskoulutusta annetaan niin työn ohessa, erillisillä kursseilla kuin korkeakouluopetuksenakin. Julkishallinnossa tarjotaan medialukutaitokoulutusta osana työssäoppimista. Työnantajat sekä tarjoavat koulutuksia itse että luovat mahdollisuuksia medialukutaitokoulutuksiin osallistumiselle. Koulutusten suunnittelussa ja toteuttamisessa kiinnitetään huomiota kohderyhmien tarpeisiin sekä toteutuksen laatuun. Mediakasvatuksen aikuiskoulutusmahdollisuuksia tarjotaan kaikille aikuisille, esimerkiksi osana vapaata sivistystyötä, kirjastojen mediakasvatusta ja kotoutumiseen liittyvää koulutusta.

T12 Medialukutaitoa edistetään osana elinikäistä oppimista.

Medialukutaitoa ja aktiivisena kansalaisena toimimisen edellytyksiä tuetaan vahvistamalla elinikäisen oppimisen avaintaitoja. Laaja-alaisen lukutaitotyön lisäksi esimerkiksi digitaalinen osaaminen nähdään medialukutaidon kehittämisen yhtenä perusedellytyksenä kaikissa ikäryhmissä. Lapsuudessa ja nuoruudessa kehittyvän osaamisen lisäksi tuetaan aikuisten, erityisesti ikääntyneiden ja muiden työelämän sekä formaalin koulutuksen ulkopuolella olevien, digitaalisen osaamisen kehittymistä sekä sen myötä mahdollisuutta yhteiskunnalliseen osallistumiseen digitaalisin keinoin. Tuetaan julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyötä ja tunnistetaan myös vapaaehtoistyön sekä sen tekijöiden osaamisen merkitys medialukutaidon elinikäisen oppimisen tukemisessa.

T13 Syvennetään osaamista ja ymmärrystä uusista teknologioista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä.

Vahvistetaan medialukutaitoa työssään edistävien ammattilaisten uusiin ja kehittyviin teknologioihin, pelikasvatukseen ja mediakasvatuksen kannalta merkittäviin yhteiskunnallisiin ilmiöihin liittyvää osaamista. Tämä toteutetaan tarjoamalla koulutusta, työpajoja ja ajankohtaista tietoa, jotka tukevat jatkuvaa oppimista ja kehitystä.

T14 Vahvistetaan kansallista resilienssiä laajoilla tietoiskuilla ja koteihin suunnatuilla materiaaleilla.

Tuotetaan koteihin ja kodin ulkopuolelle, esimerkiksi sijaishuoltoon, suunnattuja mediakasvatusmateriaaleja ja tietoiskuja, jotka avaavat ajankohtaisia ilmiöitä ymmärrettävästi – esimerkiksi sitä, miten tekoäly muuttaa tiedon rakentamista ja käyttöä, miten verkossa liikkuvaa harhaanjohtavaa sisältöä voi tunnistaa tai millaisia asioita lasten mediakasvatuksessa olisi syytä huomioida.

Mediakasvatuksen taloudellinen, kulttuurillinen ja ekologinen kestävyys vahvistuvat.

Mediakasvatuksen taloudellinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys vahvistuvat, kun alan toiminta perustuu pitkäjänteisyyteen, inklusiivisuuteen ja ympäristötietoisuuteen. Kestävyyttä tukevat joustavat rakenteet, monipuolisempi rahoituspohja sekä vahva koordinaatio ja yhteistyö, jotka heijastavat mediakasvatuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Kestävää ja entisestään vahvistuvaa mediakasvatusta edistetään seuraavilla toimenpiteillä:

T15 Nostetaan mediakasvatuksen profiilia ja tuetaan rakenteellista kehittämistä.

Korostetaan mediakasvatuksen keskeistä roolia sivistyksen, demokratian ja mediakulttuurin rakentamisessa sekä kokonaisturvallisuuden lisäämisessä. Vahvistetaan jatkossakin mediakasvatuksen asemaa osana kansallista koulutus-, kulttuuri- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa. Edistetään mediakasvatuksen käsitteen ja tavoitteiden sisällyttämistä opetussuunnitelmaperusteiden lisäksi läpileikkaavasti strategisiin asiakirjoihin eri toimialoilla. Edistetään pysyvien toimintamallien luomista sekä sellaista mediakasvatukseen liittyvää hanke- ja yritystoimintaa, joka vahvistaa alueellista elinvoimaa ja osaamista.

T16 Monipuolistetaan rahoituspohjaa ja rahoitusmalleja.

Kartoitetaan mediakasvatustoiminnan rahoituslähteitä ja vahvistetaan rahoitusta sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä. Tavoitteena on mahdollistaa pitkäkestoinen työ ja laaja-alaiset hankkeet sekä edistää EU:n ja muiden kansainvälisten rahoituslähteiden hyödyntämistä kaikenkokoisille toimijoille eri puolilla Suomea. Lisätään yksityisen rahoituksen osuutta mediakasvatuksessa ja korostetaan yritysvastuun merkitystä osana mediakasvatuksen kehittämistä. Hyödynnetään jo olemassa olevia rahoitusohjelmia esimerkiksi koulutuksen, kulttuurin, digitaalisen osallisuuden, hyvinvoinnin, aluekehityksen, kestävän kehityksen, kansallisen turvallisuuden ja resilienssin aihepiireistä.

T17 Vahvistetaan mediakasvatuksen koordinointia.

Vahvistetaan julkisen sektorin roolia mediakasvatuskentällä. Tarjotaan mediakasvatuksen toimijoille säännöllistä tiedotusta, koordinaatiotukea, neuvontaa sekä alaa koskevaa tietoa. Tuetaan toimijoita niin kansallisten kuin kansainvälistenkin hankkeiden rahoitushakemusten valmistelussa ja luodaan edellytyksiä pitkäkestoisen toiminnan toteuttamiselle eri puolilla Suomea.

T18 Kehitetään ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää mediakasvatusta.

Vahvistetaan ymmärrystä median vaikutuksista ympäristöön ja talouteen, sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Hyödynnetään olemassa olevia käsitteitä ja työkaluja, kuten YK:n Agenda 2030 -tavoitteita sekä kansallista kestävän kehityksen strategiaa. Kestävyysnäkökulma huomioidaan muun muassa mediakasvatuksen sisällöissä, teknologioissa, hankinnoissa, tapahtumamuodoissa ja pedagogisissa ratkaisuissa. Tehdään laajempaa yhteistyötä luovien alojen, taidekentän sekä alueellisten ja paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Edistetään saamelaiskulttuurin sekä muiden kansallisten vähemmistökulttuurien säilymistä ja kehittymistä. Sosiaalista kestävyyttä vahvistetaan edistämällä yhdenvertaisuutta, saavutettavuutta, osallisuutta ja turvallista mediatoimijuutta.

T19 Edistetään avoimuutta.

Dokumentoidaan ja julkaistaan mediakasvatustyötä saavutettavasti. Jaetaan  julkisella rahoituksella tuotettuja materiaaleja avoimin lisenssein ja avoimilla alustoilla ei-kaupalliseen käyttöön. Hyödynnetään saavutettavia sekä ympäristötietoisia ratkaisuja ja työskentelytapoja, kuten etä- ja hybriditilaisuuksia sekä tallenteita. Edistetään hyvien käytäntöjen avointa jakamista eri toimijoiden kesken. Tuetaan toimijoita mediakasvatushankkeiden dokumentoinnissa, arvioinnissa ja tulosten levittämisessä, jotta ne voivat toimia resurssina uusille toiminnoille ja yhteistyömuodoille.

T20 Kehitetään arviointikäytäntöjä.

Luodaan, kehitetään ja jaetaan arviointimalleja, jotka tukevat mediakasvatuksen laatua, jatkuvuutta ja vaikuttavuutta. Vahvistetaan laadullisen vaikuttavuuden arviointia. Tarjotaan koulutusta arviointimenetelmistä ja tulosten hyödyntämisestä. Jaetaan arviointitietoa avoimesti verkkosivuilla, verkostoissa ja yhteisissä työpajoissa.

T21 Vahvistetaan pohjoismaista yhteistyötä.

Edistetään mediakasvatuksen pohjoismaista yhteistyötä tukemalla tiedonvaihtoa, yhteisiä kehittämishankkeita ja verkostoja eri maiden toimijoiden välillä. Yhteistyö vahvistaa alueellisen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärrystä, saamelaisten näkökulmien huomioimista sekä hyvien käytäntöjen jakamista yli rajojen. Tuetaan yhteisiä hankkeita, seminaareja ja osaamisen kehittämistä, jotka lisäävät mediakasvatuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta pohjoismaisella tasolla. Pohjoismainen yhteistyö voi myös vahvistaa rahoitusmahdollisuuksia, osaamisen liikkuvuutta ja mediakasvatuksen asemaa osana alueellista elinvoimaa ja kokonaisturvallisuutta.