Medialukutaidon edistäminen

Medialukutaitoa edistetään lukuisten erilaisten toimijoiden, hankkeiden, tapahtumien ja verkostojen kautta. Myös kansainväliset sopimukset ja strategiat vaikuttavat medialukutaidon edistämiseen.

Ilmoita meille toiminnasta, hankkeista, verkostoista ja tapahtumista

Klikkaa tästä ilmoittamaan

Toimijat

Medialukutaitoa edistetään pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriön alaisissa virastoissa, mutta mediakasvatus liittyy myös muiden ministeriöiden tehtäviin. Lue tarkemmat kuvaukset viranomaistyöstä Mediakasvatuslinjauksista sivulta 36 alkaen. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö 

Opetus- ja kulttuuriministeriössä medialukutaidon edistämistä tuetaan resurssiohjauksen keinoin ja informaatio-ohjauksella. Ministeriön tehtäviin kuuluu myös toimialan lainsäädännön kehittäminen. Medialukutaidon edistäminen on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla sisältöalue, joka kuuluu useaan eri politiikka-alueeseen. Kulttuuripolitiikan alueella medialukutaidon kehittämistä on tuettu muun muassa valtakunnallisiin mediakasvatushankkeisiin suunnatuin määrärahoin yli kymmenen vuoden ajan. Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto vastaa myös medialukutaidon edistämisestä EU-tasolla osana EU:n audiovisuaalista mediapolitiikkaa. 

Liikenne- ja viestintäministeriö 

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee toimialaansa liittyvät poliittiset ja strategiset linjaukset ja lainsäädännön. Mediakasvatuksen kannalta keskeinen linjaus, Valtioneuvoston periaatepäätös mediapoliittisesta ohjelmasta, julkaistiin vuonna 2018. Ohjelmassa yhdeksi tavoitteeksi asetettiin mediakasvatuksen vahvistaminen ja kohdentaminen uusille kohderyhmille. Liikenne- ja viestintäministeriö on myös vastuuviranomainen audiovisuaalisia mediapalveluita koskevan, uudistetun EU-direktiivin toimeenpanossa Suomessa. 

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) 

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti on ainoa viranomainen Suomessa, jolla on lakisääteinen tehtävä edistää mediakasvatusta. Mediakasvatusta edistetään mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikössä (MEKU). Medialukutaito Suomessa –sivuston lisäksi KAVI pitää yllä Mediataitokoulua, josta löytyy laajasti erilaisia materiaaleja ja kursseja mediakasvatuksen tueksi. KAVI:lla on Youtube-kanavat sekä lapsille ja nuorille että ammattilaisille. Medialukutaitoja edistetään myös vuosittain järjestettävien Mediataitoviikon, Peliviikon sekä Mediakasvatusfoorumin kautta. 

Opetushallitus 

Opetushallitus (OPH) kehittää koulutusta, varhaiskasvatusta ja elinikäistä oppimista sekä edistää kansainvälisyyttä. OPH muun muassa laatii perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteet sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. OPH koordinoi kansallista Lukuliikettä, jonka tavoitteena on edistää Suomessa asuvien monilukutaitoa. 

Digi- ja väestötietovirasto 

Digi- ja väestötietovirasto (DVV) edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin. DVV:n tehtävänä on osaltaan näyttää suuntaa, uudistaa yhteiskuntaa ja tukea kansalaisten asiointia julkisen hallinnon kanssa. Osana pysyvää toimintaansa DVV kehittää valtakunnallista digitukea ja koordinoi digitukiverkoston toimintaa. 

Kilpailu- ja kuluttajavirasto  

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) var­mis­taa, että mark­ki­nat toi­mi­vat mah­dol­li­sim­man te­hok­kaas­ti ja rei­lus­ti kan­san­ta­lou­den ja ku­lut­ta­jien eduk­si. KKV:n palveluista löytyy oppimisen palveluita muun muassa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä mainonnan muodoista ja uusista ilmiöistä. 

Museovirasto 

Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen.  Museovirasto tukee oman toimialansa toimijoiden, kuten museoiden, mediakasvatukseen liittyvää hanketoimintaa viestimällä ja levittämällä tietoa sekä myöntämällä valtionavustuksia. 

Medialukutaitoa edistetään Suomessa lukuisissa erilaisissa järjestöissä, yhdistyksissä sekä liitoissa. Joissakin organisaatioissa medialukutaito ja mediakasvatus ovat osa päätoimenkuvaa, suurimmassa osassa aiheita käsitellään osana muuta toimintaa.

Mediakasvatusseura

Mediakasvatusseura edistää ja kehittää mediakasvatusta Suomessa. Seura tiedottaa ja kouluttaa sekä tuottaa materiaalia mediakasvatuksesta, sekä työskentelee mediakasvatuksen asiantuntijana ja mediakasvatuksen toimijoiden yhdistäjänä. Lisäksi Mediakasvatusseuran tehtäviin kuuluu vaikuttamistyö mediakasvatuksen edistämiseksi.
Lue lisää » 

Mediametka  

Mediametka ry on valtakunnallinen mediakasvatukseen erikoistunut järjestö, joka on pedagogisesti suuntautunut. Edistämme lasten ja nuorten mediakasvatusta erityisesti elokuvan, mutta myös muun liikkuvan kuvan osalta. Haluamme nostaa esiin lasten itse tekemää lastenkulttuuria ja lasten omaa mediatuottamista. 

Lue lisää »

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin, valtakunnallinen kansalaisjärjestö. MLL:n päätehtävä on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL on edistänyt mediakasvatusta jo usean vuosikymmenen ajan. 
Lue lisää »

Pelastakaa Lapset

Pelastakaa Lapset toimii aktiivisesti lapsiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän, houkuttelun ja seksuaaliväkivallan ehkäisemiseksi. Koulutuksen, vaikuttamistyön ja mediakasvatuksen avulla lisäämme lasten ja nuorten sekä lasten parissa työskentelevien ammattilaisten ja huoltajien tietoisuutta lasten oikeuksista suojeluun erityisesti digitaalisessa mediassa. 
Lue lisää » 

Koulukino

Koulukino on valtakunnallinen elokuvakasvatuksen asiantuntijajärjestö, joka tukee koulujen elokuvakasvatustyötä ja tuottaa kasvattajille elokuvakasvatuksen välineitä. Koulukino Suoratoisto tarjoaa kotimaisia lyhyt- ja dokumenttielokuvia julkisin esitysoikeuksin koulujen ja kuntien käyttöön, Kelaamo antaa tietoa ja tukea nuorille elokuvaharrastajille ja Media-avain edistää perheissä tapahtuvaa elokuvakasvatusta. 
Lue lisää » 

Suomen vanhempainliitto 

Suomen Vanhempainliitto on valtakunnallinen vanhempien osallisuuden ja kasvatusyhteistyön asiantuntijajärjestö. Kannustamme ja tuemme vanhempaintoimijoita hyvinvoinnin edistämisessä paikallisella tasolla, kunnissa ja yhteiskunnassa. 
Lue lisää » 

Kansanvalistusseura ry 

Kvs-säätiö (Kansanvalistusseura sr.) on sitoutumaton sivistyssäätiö ja arkisivistyksen ajatuspaja. Säätiön tarkoituksena on sivistystyön ja aikuiskasvatuksen edistäminen. Ydinosaamistamme on muun muassa aikuisten mediakasvatustyö. 
Lue lisää » 

Eläkeliitto ry 

Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö, joka muun toimintansa ohella edistää eläkeläisten ja ikäihmisten medialukutaitoa tarjoamalla erilaisia materiaaleja aikuisten mediakasvatukseen. 
Lue lisää » 

Vanhustyön keskusliitto ry 

Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta vahvistaa seniorien digiosallisuutta ja tukee organisaatioita ja vapaaehtoisia digiopastusten järjestämisessä ja kehittämisessä. SeniorSurf verkottaa seniorien digiosallisuuden ja digitaitojen parissa toimivia tahoja, julkaisee aineistoja toimijoiden tueksi, kokoaa tietoa yhteen sekä vaikuttaa seniorien digitaitoihin liittyviin asenteisiin. 
Lue lisää » 

EHYT ry 

EHYT ry on ehkäisevän työn kansalais- ja asiantuntijajärjestö, jonka tavoitteena on edistää hyvinvointia vähentämällä päihde- ja pelihaittoja. EHYT toteuttaa päihde- ja pelikasvatusta muun muassa oppituntien, vanhempainiltojen ja ammattilaiskoulutusten kautta sekä kohtaamalla lapsia ja nuoria sosiaalisen median palveluissa. 
Lue lisää » 

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry on vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja digitaalisen osaamisen kehittämisen ja digitaalisten toimintaprosessien edistämisen alueilla. Riippumattomana ja puolueettomana toimijana TIEKE yhdessä verkostojensa kanssa tunnistaa kehityssuuntia ja digitaalisia yhteiskuntakehittämisen tarpeita sekä vauhdittaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa kehitystä. 
Lue lisää » 

Finlandssvenskt filmcentrum rf.  

Yhdistys toimii toimii aktiivisen ja elävän ruotsinkielisen elokuvakulttuurin puolesta Suomessa. Yhdistys tuottaa ruotsinkielistä elokuvakasvatusmateriaalia perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja kirjastojen käyttöön.   
Lue lisää » 

Diakonissalaitos

Diakonissalaitoksen säätiö tukee yleishyödyllisen toiminnan avulla kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevia ja vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Lisäksi Diakonissalaitos on mukana koulutustoiminnassa ja tuottaa myös esimerkiksi hankkeiden mediakasvatuksellisia sisältöjä ja toimintaa.
Lue lisää » 

Eettisen kaupan puolesta – Eetti ry

Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti) on järjestö, joka edistää ihmisoikeuksien ja ympäristön kannalta kestävää yritystoimintaa ja kuluttamista. Eetti järjestää vuosittain kymmeniä työpajoja ja tapahtumia nuorille ympäri Suomea, myös medialukutaidon aiheista.
Lue lisää » 

Enter ry

Enter ry tarjoaa henkilökohtaista ja maksutonta opastusta tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden käytössä Uudellamaalla sekä etänä.
Lue lisää » 

 

Tälle sivulle päivitetään vielä seuraavat mediakasvatusta edistävät toimijat kesällä 2024: Erilaisten oppijoiden liitto, Faktabaari, FiCom, Kansalaisopistojen liitto, Kehittämiskeskus Opinkirjo, Sosiaalipedagogiikan säätiö, Suojellaan Lapsia, Suomen Rauhanpuolustajat, Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ja Väestöliitto. Jos haluat ilmoittaa järjestösi tai liittosi tälle sivulle, ilmoita siitä tällä lomakkeella.

 

Medialukutaito ja mediakasvatus näkyvät läpi kasvatuksen ja koulutuksen polun opetusta ohjaavissa asiakirjoissa. Mediakasvatuksen saattamisesta käytäntöön vastaavat opetuksen järjestäjät, paikalliset opetussuunnitelmat, kasvatusyhteisöt ja yksittäiset ammattilaiset.  

Varhaiskasvatus 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022) eli VASUssa medialukutaito on kirjattu erityisesti osaksi oppimisen aluetta Minä ja meidän yhteisömme. Medialukutaitoa edistäviä tavoitteita sisältyy myös laaja-alaiseen osaamiseen monilukutaidon sekä digitaalisen osaamisen kohdalta. Näiden lisäksi media tai digitaalisuus mainitaan VASUssa leikin, oppimisympäristöjen ja ilmaisun eri muotojen yhteydessä. 

Esi- ja perusopetus 

Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteteksteissä medialukutaito esiintyy osana monilukutaitoa (L4) sekä liittyy esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian laaja-alaiseen osaamiseen (L5). Perusopetuksessa medialukutaito kuuluu kaikkiin oppimisen alueisiin, oppimiskokonaisuuksiin ja oppiaineisiin. Erityisesti medialukutaitoihin liittyvät aiheet näkyvät äidinkielen ja kirjallisuuden oppianeessa, katsomus- ja yhteiskunnallisissa aineissa sekä kuvataiteessa. 

Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2017 mediakasvatus sisältyy kaikkien oppiaineiden opetukseen. 

Medialukutaidon, ohjelmointiosaamisen ja tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen laadun ja tasa-arvon edistämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö asetti Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman vuosille 2020–2023. Opettajien tueksi on opetussuunnitelmien perustetekstien pohjalta laadittu valtakunnalliset osaamisen kuvaukset, jotka ilmaisevat mitä lasten ja nuorten tulisi osata medialukutaidosta. Medialukutaito käsittää median tulkinnan ja arvioinnin taidot, median tuottamisen taidot ja taidot toimia mediaympäristöissä.  

Taiteen perusopetus 

Taiteen perusopetuksessa oppilaan monilukutaitoa ja mediaosaamista kehitetään kullekin taiteen alalle ominaisin lähestymistavoin ja menetelmin. Taiteen perusopetuksen osalta merkittävä uudistus mediakasvatuksen näkökulmasta oli laajan ja yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden antaminen 2017. Samalla myös sanataide, johon sisältyy myös mediakasvatuksen elementtejä, sai vuoden 2017 perusteissa laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet. Mediakasvatus on osa myös kuvataidetta taiteen perusopetuksessa (OPH 2017b). Mediakasvatusta sisältyy lasten ja nuorten taiteen perusopetukseen ja myös aikuisten taiteen perusopetukseen. 

 

Lukio

Lukiokoulutuksessa medialukutaitoa on sisällytetty opetussuunnitelman perusteisiin. Laaja-alaisessa osaamisessa medialukutaito liittyy erityisesti vuorovaikutusosaamiseen, monitieteiseen ja luovaan osaamiseen, yhteiskunnalliseen osaamiseen sekä globaali- ja kulttuuriosaamiseen. Oppiaineiden puolella mediataidot ovat merkittävässä roolissa esimerkiksi äidinkielessä ja kirjallisuudessa, kuvataiteessa, historiassa, yhteiskuntaopissa ja eri uskontojen opetuksessa. Lisäksi joissakin oppilaitoksissa opiskelijan on mahdollista suorittaa median lukiodiplomi (2 op). 

Ammatilliset opinnot

Ammatillisessa koulutuksessa medialukutaidon tavoitteita sisältyy viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen kokonaisuuteen, joka on osa ammatillisten perustutkintojen yhteisiä tutkinnon osia. Ammatillisten tutkintojen yhteisten opintojen lisäksi syvällisempää mediataitojen käyttöä ja osaamista kehitetään eri tutkintojen alakohtaisissa opinnoissa, kuten esimerkiksi media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnossa sekä media-alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. 

Ammatillisissa opinnoissa tehdään työelämään liittyvää yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa myös media-alalla. Esimerkiksi Ilkka-Pohjalainen -konserni ja Etelä-Pohjanmaan Opisto ovat luoneet yhteisiä mediataitoprojekteja.

Yliopistot, korkeakoulut ja muut tutkimusorganisaatiot edistävät laadukkaaseen ja ajantasaiseen tutkimukseen perustuvan tietopohjan laajentamista mediakasvatuksessa. Tutkimustiedolla on merkitystä kaikkien muiden mediakasvatusta edistävien tahojen työssä. Yliopistot harjoittavat tieteellistä tutkimusta ja antavat siihen perustuvaa ylintä opetusta. 

Suomen kymmenestä kulttuuri-, taide-, viestintä- tai kasvatustieteen opintoja tarjoavasta yliopistosta kolmessa on jatkuvaa mediakasvatuksen tutkimusta ja opetusta. Pääaineena mediakasvatusta voi kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritutkintotasolla opiskella Lapin yliopistossa. Tampereen yliopistossa on monitieteinen Mediatutkimus-koulutus, joka kandidaattiopintojen jälkeen jakautuu kahteen maisteriohjelmaan: Media, kulttuuri ja yhteiskunta sekä englanninkielinen Game Studies. Tampereen ja Lapin yliopistoissa on mediakasvatuksen professuuri. Helsingin yliopisto tarjoaa säännöllisesti Mediakasvatuksen perusteet –opistojaksoa ja myös heillä koulutetaan mediakasvatuksen tohtoreita. Muissa korkeakouluissa opinnot ovat yleensä yksittäisiä kursseja eri tieteenaloilla yliopistosta riippuen, tai aihesisältöjä on integroitu osaksi muita kursseja. 

Muutamassa yliopistossa mediakasvatuksen alueella on opetus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa erillisenä yksikkönä tai alueena. Lapin yliopistossa toimii mediakasvatukseen keskittynyt opetus- ja tutkimusyksikkö Media Education Hub. Tampereen yliopistossa on journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus Comet. Mediakasvatukselle oleellista tutkimustietoa tuottavat myös kansainväliset tutkimusorganisaatiot ja yliopistot ulkomailla. Mediakasvatusta sisältyy myös useiden ammattikorkeakoulujen kurssitarjontaan yksittäisinä kursseina tai kurssipaketteina. Korkeakoulujen lisäksi mediakasvatusnäkökulmasta keskeisimmät tutkimustoimintaa harjoittavat toimijat ovat olleet Nuorisotutkimusverkosto ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore. Korkeakoulut järjestävät myös yleisölle avoimia mediakasvatuksen seminaareja, näyttelyitä ja tapahtumia. 

Mediakasvatuksen asema opettajaopinnoissa vaihtelee paljon yliopistojen ja koulutusalojen välillä. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö sekä muut digitaaliseen teknologiaan liittyvät opinnot vaikuttavat olevan vahvemmin esillä kuin sosiokulttuuriset lähestymistavat mediaan. Opettajaopiskelijoille suunnatun kyselyn mukaan noin puolet opiskelijoista on sitä mieltä, että pakollisiin opintoihin kuuluu mediakasvatusta sisältäviä opintoja. (KAVI, 2017.) 

Kirjastot

Yleiset kirjastot ovat kattavuudeltaan ainutlaatuinen palvelu kaikenikäisten tavoittamisessa. Kirjastot tarjoavat pääsyn kirjojen lisäksi monenlaisiin medioihin, sekä kirjastotilassa että verkossa. Mediakasvatuksella on kirjastoissa pitkät perinteet, joita vahvistaa 1. tammikuuta 2017 voimaan tullut laki yleisistä kirjastoista. Siinä kirjastojen yhdeksi tavoitteeksi määritellään monipuolisen lukutaidon edistäminen. Samalla kirjastot edistävät väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, sekä mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.  

Mediakasvatus kirjastoissa liittyy tietopalveluihin, tiedon hankinnan ohjaukseen, sekä kirjaston monipuolisten aineistojen käytön opastukseen, jota tehdään eri ikäryhmille soveltuvalla tavalla. Monessa kirjastossa pääsee myös käyttämään erilaisia digitaalisia laitteita, kuten esim. 3D-tulostimia. Näin teknologia tulee kaikkien saataville, kiertotalouden periaatteita noudattaen.  

Alueelliset kehittämiskirjastot pitävät henkilökunnan mediakasvatusosaamisen tuoreena järjestämällä koulutusta, sisäisiä yhteistyöverkostoja sekä esimerkiksi työkiertojaksoja. Moni alueellinen kirjasto on myös hankkinut kiertäviä digilaitteita kirjastojen käyttöön, sekä edistänyt kirjastojen mediakasvatussuunnitelmien laatimista. Mediakasvatus on jo monessa kunnassa mukana kirjaston ja koulun yhteistyösuunnitelmassa. Kun mediakasvatusta pidetään osana kirjastojen peruspalveluja, se näkyy myös henkilöstön työnkuvissa ja tehtävissä. 

Museot 

Mediakasvatus on myös osa museotyöntekijöiden monipuolista ammatillista toimintaa. Museot kehittävät ja jakavat tapoja luoda ja kokea kulttuuriperintöä, myös digitaalisesti. Museoiden tärkeä tehtävä on edistää kulttuuriperintöaineistojen avaamista, saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Moni museo päivittääkin verkkosivujaan ja sosiaalisen median kanaviaan sisällöillä ja toimintavinkeillä. Museot voivat toimia oppimispaikkoina niin fyysisesti kuin virtuaalisesti.  Monet museot tarjoavat erilaisia virtuaalikierroksia, joko omilla sivustoillaan tai osana Museoliiton monimediallista Seinätön museo -palvelua. Museoiden toiminta on luonnollisesti myös tärkeää, kun halutaan ymmärtää mediakasvatuksen kehitystä. Museot tallentavat median ja viestintätekniikan kehitykseen liittyviä esineitä, palveluita ja ilmiöitä. 

Medialukutaitoja edistetään eri tavoin nuorisotyön kautta. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö tukee nuorten tieto- ja neuvontatyön, digitaalisen nuorisotyön ja -toiminnan osaamista ja yhteistyötä sekä vahvistaa nuoriin liittyvää tietopohjaa resursoimalla tahoja, jotka toimivat myös mediakasvatuksen alalla. Lisäksi nuorisopolitiikassa myönnetään yleisavustuksia valtakunnallisille nuorisotyötä tekeville järjestöille, joihin kuuluu myös keskeisiä mediakasvatusjärjestöjä, esimerkiksi Mediakasvatusseura ry. Erityisavustuksin taas tuetaan kuntien ja yhteisöjen mediakasvatushankkeita. Hankkeiden avulla on sekä edistetty nuorten medialukutaitoja ja tietoyhteiskuntavalmiuksia että vahvistettu nuorisotyöntekijöiden mediakasvatusosaamista ja tuotu esiin mediakasvatuksen merkitys osana perusnuorisotyötä ja –toimintaa. 

Mediakasvatuksen kannalta keskeinen kansallinen toimija on Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus, jonka muodostavat Helsingin kaupungin hallinnoima Verke sekä Oulun kaupungin hallinnoima Koordinaatti. 

Mediatoimialan yrityksistä pitkäaikainen mediakasvatuksen edistäjä on kansallinen Yleisradio, joka tuottaa aktiivisesti mediakasvatusmateriaalia verkkosivustoilleen. Ylen palveluista esimerkiksi Digitreenit-sivusto tarjoaa monipuolisesti itseopiskelumateriaaleja kansalaisten vapaaseen käyttöön. Yle Oppimisen sivuilla julkaistaan säännöllisesti mediakasvatusaiheisia sisältöjä ja Ylellä on myös pitkät perinteet journalismikasvatuksesta mm. Yle Uutisluokka -mediakasvatustoiminnan  

Muutkin mediatalot ja toimitukset tekevät paljon journalismikasvatusta osana perustyötä kohderyhminään erityisesti lapset ja nuoret. Lisäksi esimerkiksi uutismediat avaavat yhä useammin journalistisia ratkaisuja lukijoille ja kertovat vastuullisen journalismin periaatteista ja siitä, miten journalismi eroaa muusta sisällöstä. 

Medialukutaitoja edistetään myös mediatoimialan yhdistyksissä ja edunvalvontajärjestöissä. Mediatoimialalla medialukutaidon edistäminen on osaltaan median kuluttajaksi, tulevaisuuden lukijaksi ja muuksi sisältöjen käyttäjäksi kasvattamista.  

Suomessa mediakasvatustoimintaa on pitkään edustanut esimerkiksi Uutismedian liiton (ent. Sanomalehtien liitto) Sanomalehti opetuksessa -toiminta, joka on valtakunnallisesti kattavaa. Toiminta on vakiintunut osaksi sanoma- ja kaupunkilehtien ja koulujen mediakasvatusyhteistyötä, ja Uutisten viikko (ent. Sanomalehtiviikko) on ollut jo yli 20 vuotta osa suomalaisen mediakasvatuksen maisemaa. Uutismedian liitto tuottaa mediakasvatusmateriaaleja opetuskäyttöön.  

Myös aikakauslehtien yhteistyöfoorumi Aikakausmedia tuottaa aktiivisesti mediakasvatuksen materiaaleja opetuskäyttöön. Mediatoimialan edunvalvontajärjestöt edistävät edustamiensa sektorien mediasisältöjen käyttöä yhteiskunnassa sekä tuottavat median käyttöön liittyvää tutkimusta ja muuta informaatiota ja järjestävät kampanjoita.  

Medialukutaidon edistäminen on aktiivista myös monissa media-alojen yrityksissä. Esimerkiksi televisiokanavat ovat tukeneet mediakasvatustyötä näyttämällä maksutta mediakasvatukseen liittyviä tietoiskuvideoita osana ohjelmistoaan. 

 

Yksityinen sektori 

Medialukutaidon edistämistyössä on jo vuosia ollut mukana muun muassa verkkopalveluita ja -alustoja tarjoavia yrityksiä sekä pelialan yrityksiä. Toimintatavat ovat monimuotoisia: yritykset voivat esimerkiksi tarjota mediakasvatustietoa omissa palveluissaan, tukea rahallisesti mediakasvatustyötä toteuttavia järjestöjä, toteuttaa yhteisiä kampanjoita julkisten toimijoiden tai järjestöjen kanssa tai tarjota maksutta tuotteitaan nuorisotyön tai opetuksen käyttöön tai palkintoina erilaisten kampanjoiden yhteydessä. 

Vapaa sivistystyö 

Vapaan sivistystyön piirissä kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, kesäyliopistoissa ja opintokeskuksissa tarjotaan mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kuten medialukutaidon kehittämiselle. Medialukutaidolle voi olla omia oppimiskokonaisuuksia tai medialukutaito voi liittyä osaksi jotain toista kokonaisuutta.  

Seurakunnat 

Mediakasvatusta toteutetaan myös eri uskonnollisten yhteisöjen toimintojen kautta mm. lapsi- ja nuorisotyön yhteydessä.  

 

Hankkeet

Medialukutaitoa edistetään pysyvän toiminnan lisäksi erilaisten hankkeiden kautta. Rahoitusta saadaan sekä kotimaasta että kansainvälisistä ohjelmista. Tässä osiossa pyritään listamaan meneillään olevia hankkeita, jotka liittyvät medialukutaitoon.

Tapahtumat

Mediakasvatusta edistetään erilaisten, usein toistuvien tapahtumien ja teemaviikkojen avulla. Sekä säännöllisesti että kertaluontoisesti järjestettävistä tapahtumista tiedotetaan mm. Mediataitokoulun some-tileillä sekä Mediakasvattajien verkoston Facebook-ryhmässä.

Verkostot

Medialukutaitoja edistetään parhaiten yhteistyöllä ja verkostot ovat tehokkaita tiedon jakamisen ja yhteistoiminnan kehittämisen paikkoja. Pääosin verkostot toimivat ja pitävät yhteyttä sosiaalisen median kautta.

Tutustu seuraaviin verkostoihin:

Kansainvälinen yhteistyö

Medialukutaitoa edistetään Suomessa kiinteässä yhteistyössä kansainvälisten organisaatioiden, Euroopan unionin ja eri valtioiden kanssa. Suomen pitkäjänteinen työ mediakasvatuksen parissa ja hyvä menestyminen kansalaisten medialukutaitoa ja sen valmiuksia mittaavissa selvityksissä on luonut runsasta kiinnostusta muissa maissa. Suomalaista medialukutaito-osaamista esitelläänkin usein kv-areenoilla ja Suomeen tehdään paljon vierailuja ja opintomatkoja.

  • Euroopan komission Media Literacy Expert Group
  • European Regulators Group for Audiovisual Media Services (ERGA)
  • EPRA Media and Information Literacy Task Force (EMIL)
  • Insafe-verkosto
  • UNESCO Media and Information Literacy -työ
  • Media and Learning Association
  • European Digital Media Observatory (EDMO)
  • Inclusive and Creative Media Education (ICME)
  • TeaMLit