Uusi raportti ei lupaa yksinkertaista ratkaisua somesääntelyyn

Miten suojella lapsia sosiaalisen median haitoilta, ja mitä lapset itse aiheesta ajattelevat? Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema laaja raportti ei annan helppoja vastauksia sääntelyyn ja sen valvomiseen. Sen sijaan lasten ja nuorten näkemykset tulivat selkeämmin esille jättikuulemisessa.

Pitäisikö sosiaalisen median käyttö kieltää lapsilta ja nuorilta, ja jos, niin kuinka se tehdään? Tätä on pohdittu kuumeisesti ympäri maailmaa erityisesti sen jälkeen, kun Australia asetti somelle ikärajan vuonna 2025. Myös Suomi on liittynyt niiden maiden joukkoon, jotka pohtivat somen käytön rajoittamista lapsilta. Esimerkiksi pääministeri Petteri Orpo on kertonut mielipiteenään, että somen käyttö pitäisi kieltää alle 15-vuotiailta. Helmikuussa asetettiin sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima työryhmä. Ryhmän tehtäväksi asetettiin selvittää ilmiötä ja siihen liittyviä ratkaisuja sekä oikeudellisia reunaehtoja, ja myös kuulla lapsia ja nuoria asiasta. Taide- ja kulttuurivirastosta ryhmässä toimi varsinaisena jäsenenä johtaja Leo Pekkala, ja itse olin varajäsenenä. Kummatkin osallistuimme myös 10.6. julkaistun väliraportin kirjoittamiseen.

Tuoreessa raportissa tuodaan esille, että lasten ja nuorten suojeleminen somen mahdollisilta haitoilta ei ole yksinkertaista. Jotta edes tiedetään, mitä halutaan rajoittaa, on ensinnäkin määriteltävä, mikä ylipäänsä on some, ja mitä sen haitallinen käyttö. Sosiaalisen median piiriin kun kuuluu kaikenlaista viestisovelluksista videopalveluihin ja harrastusfoorumeihin. Käytännössä kaikkia palveluita voidaan käyttää niin hyvinvointia vaarantavilla kuin tukevillakin tavoilla. Samaa some-palvelua saatetaan käyttää yhtäältä vaikkapa kiusaamiseen, toisaalta äidin kanssa viestittelyyn tai samaa sairautta sairastavien nuorten vertaisryhmätoimintaan. Jos palvelu kielletään haittojen ehkäisemiseksi, menetetään myös hyödylliset käyttötavat.

Somekieltojen tyyppisiä toimenpiteitä ei voi tehdä kevyin perustein. Suojelun lisäksi on huomioitava, että kyse on lasten muistakin perusoikeuksista, kuten sananvapaudesta. Sosiaalinen media on myös nuorille erittäin tärkeä väylä uutisten seuraamiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Jos rajoituksia asetetaan, niiden on oltava perusteltuja ja oikeasuhtaisia.

Mikäli päädyttäisiin siihen, että somelle haluttaisiin ikäraja, ongelmaksi muodostuu lain valvonta ja vaikuttavuus. Eurooppalainen digipalvelusäädös eli DSA estää sen, että Suomi voisi lailla vaatia somepalveluita estämään nuorilta pääsyn palveluun. DSAn mukaan kukin jäsenmaa voi säännellä vain niitä palveluita, jotka ovat sijoittautuneet kyseiseen maahan, ja yksikään suosituimmista somepalveluista ei ole sijoittunut Suomeen. (Ja aivan oma asiansa on, kuinka tehokkaasti pieni Suomi edes saisi taivuteltua somejätit tahtoonsa, kun se ei ole helppoa EU-komissiollekaan.) Jos Suomi säätäisi oman someikärajan, siitä luultavasti tulisi laki, jonka noudattamatta jättämisestä ei käytännössä seuraisi mitään kenellekään. Yleisenä periaatteena pidetään, että sellaisia lakeja ei tulisi säätää, jotka tosiasiallisesti eivät kykene saavuttamaan tavoitteitaan.

Jos siis halutaan laki, joka edes teoriassa estää somepalveluiden tarjoamisen nuorille, ratkaisun on tultava EU:sta. Parhaillaan tämä asia onkin EU-tasolla valmistelussa, ja asia todennäköisesti etenee jo tämän vuoden aikana. Raportissa esitellään myös muita lainsäädännöllisiä ja ei-lainsäädännöllisiä ratkaisuja somehaittojen ehkäisyyn, joista kaikissa on omat etunsa ja moninaiset rajoitteensa. Pidimme luonnollisesti ryhmässä vahvasti esillä mediakasvatusta yhtenä ei-lainsäädännöllisenä keinona haittojen ehkäisyyn.

Erittäin kiinnostava, ja meitä Kuvissa paljon työllistänyt, osa työryhmän työskentelyä oli kuuleminen. Kyselyyn vastasi huikeat yli 60 000 iältään 11–19-vuotiasta lasta ja nuorta. Lapsilta ja nuorilta kysyttiin muun muassa heidän käsityksiään somen rajoittamisen keinoista ja seurauksista. Vastauksista käy ilmi, että mielipiteet jakautuvat näissä kysymyksissä, eivätkä vastaajat olleet yhdenmukainen joukko. Selväksi kuitenkin tuli, että valtaosa lapsista ja nuorista käyttäisi somea ikärajasta huolimatta, mikäli se heiltä helposti onnistuisi. Nuoret itse eivät myöskään uskoneet, että somekielto parantaisi heidän hyvinvointiaan. Palaan kyselyn tuloksiin tarkemmin vielä myöhemmin.

Työryhmän työ jatkuu syksyllä, ja se tulee sisältämään ainakin lasten vanhempien kuulemisen. Toivon mukaan syksyyn mennessä on saatu lisää tietoa myös EU-tason suunnitelmista mahdollisen yhtenäisen ratkaisun suhteen.

Saara Salomaa
Mediakasvatusyksikön päällikkö
Taide- ja kulttuurivirasto (Kuvi)

Kuva: Unsplash / Sixteen Miles Out