Miten tunnistat luotettavan tiedon –  Lue asiantuntijan vinkit mediatekstien seuraamiseen verkossa 

Faktat ja mielipiteet voivat helposti sekoittua verkossa. Mediasisällöt muovaavat ihmisten käsityksiä asioista ja suuntaavat toimintaa. Sisältöjen tulkintaan ja niihin reagoimiseen vaikuttaa sisällön jäsentäminen tosiasiana tai jonkun mielipiteenä.  

Suomi on jo useamman vuoden sijoittunut ensimmäiseksi Open Society -järjestön medialukutaitovertailussa, joka arvioi Euroopan maiden mahdollisuuksia torjua valeuutisten ja misinformaation aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Vertailussa tarkastellaan maiden koulutuksen tasoa, sananvapautta, ihmisten välistä luottamusta sekä verkko-osallistumista. 

Digi-ja väestöviraston vuonna 2022 julkaiseman raportin mukaan kansainvälisessä vertailussa selviää, että Suomessakin on vielä paljon tehtävää esimerkiksi taitojen kehittämisessä. Raportin mukaan netistä löydettyjen, epätodelta vaikuttavien tietosisältöjen oikeellisuudentarkistaminen jää Suomessa muita maita useammin tarkastamatta juuri osaamattomuuden vuoksi. Tieto pohjautuu Eurostatin tutkimukseen. 

Tarkista nämä seikat, kun pohdit tiedon luotettavuutta: 

• Tekstilaji: onko kyseessä esimerkiksi mielipide vai tietoa välittävä teksti, jonka faktat voi tarkistaa tutkimuslähteistä, tilastoista tai vastaavista.  
• Tekijä: arvioi kirjoittajan asiantuntijuus ja taustaorganisaatio. Jos jutussa vedotaan “asiantuntijaan”, pitää lukijan voida tarkistaa, miksi henkilö olisi alan asiantuntija. Onko hän esim. kyseisen asian tutkija, edustaako hän jotain asiantuntijaorganisaatiota?  
• Julkaisuyhteys: missä juttu on julkaistu? Onko julkaisupaikassa julkaisukynnys, eli onko sisältö käynyt läpi toimituksellisen prosessin? 
• Lähteet: mihin lähteeseen juttu perustuu? Ovatko käytetyt lähteet mielestäsi uskottavat jutun aiheen kannalta? 
• Näkökulmat: kenen näkökulma tulee jutussa esiin ja kenen ei? Tuodaanko näkökulmat jutussa esiin? 
• Eteenpäin jakamisen motiivit: kuka hyötyy, jos tieto tai näkökulma leviää eteenpäin? Entä kenelle siitä voi olla haittaa?  
• Omat asenteesi: mieti, voivatko omat ennakkoluulosi vaikuttaa arvioosi uutisesta. 

Lisäksi:  

• Käytä käänteistä kuvahakua. Dramaattiset onnettomuus- ja katastrofikuvat lähtevät helposti leviämään. Kuva voi kuitenkin oikeasti olla jostain aivan toisesta tilanteesta ja ajankohdasta.  
• Vertaa tietoa muihin lähteisiin ja omiin perustietoihisi.  
• Muista tieteellisen tiedon hitaasti karttuva luonne. Tähän kuuluu se, että julkaistut tutkimustulokset ovat usein keskenään ristiriitaisia. Niiden koetteleminen ja pätevyyden arvioiminen on tieteen tekemisen ydintä.  

Tutustu KAVI:n toteuttamaan Pelkkää feikkiä -julisteeseen, jossa on lueteltu yhdeksän erilaista tapaa johtaa median seuraajaa harhaan. 

Suosittelemme myös Suomen Akatemian rahoittaman Critical-hankkeen ja Mediakasvatusseuran kehittämää kriittisen arvioinnin työkalua. 

Lisäksi lähteinä käytetty: Polkuja medialukutaitoon – opas 7-9 –luokille, Luotettavan tiedon metsästäjät 

P.S. Entä mikä tekee juuri nyt lukemasi blogitekstin kirjoittajista asiantuntijoita? Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) on valtion laitos, jolla on lakisääteinen tehtävä edistää kansalaisten medialukutaitoa.  Mediakasvatustiimin jäsenillä on aiheeseen liittyvät korkeakoulututkinnot.