Paikallinen näkökulma tarjoaa merkityksellisiä ratkaisuja medialukutaitoon 

Blogi 7.6.2023 /Kuva: UX Indonesia on Unsplash

Pandemian vaikutukset yhteiskuntiin, yhteisöihin ja ihmisten arkeen osoittivat erilaisten medioiden merkityksen luotettavalle tiedolle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Venäjän hyökättyä Ukrainaan esimerkit nykyaikaisesta digitaalisesta informaatiovaikuttamisesta iskeytyivät vasten kasvoja. Viime vuosien tapahtumat ovat herättäneet monen ammattilaisen pohtimaan medialukutaidon merkitystä. Laajemmat mediakulttuurin kehityskulut jäävät kuitenkin helposti yksittäisten ilmiöiden varjoon.  

Mediaosaamisen kenttä laajenee uusien medioiden myötä. Uudet teknologiat, mediavälineet, -laitteet ja -sisällöt, eivät tule aiempien medioiden tilalle, vaan laajentavat mediakulttuuria. Vaikka sanomalehden uutisia julkaistaan jopa digitaalisissa pelimaailmoissa, niitä voi yhä lukea paperilehdestä. Median määrittely vaatii yhä monisyisempää pohdintaa. Toisaalta uudet mediat ovat osoitus kiihtyvästä kehityksen nopeudesta. Moni ammattilainen joutuukin pohtimaan, miten pysyä kärryillä laajenevassa ja kiihtyvästi nopeutuvassa toimintaympäristössä. Samoin on ilmeistä, ettei yksittäisten kansalaisten ole mahdollista hallita kattavasti kaikkia medialukutaidon osaamisalueita. On tehtävä linjaamista sen suhteen, millaisia vaatimuksia medialukutaidolle ja sen edistämiselle asetetaan. 

Medialukutaitoa ja sen edistämistä onkin hyvä pohtia merkityksellisyyden kautta. Vaikka mediakasvatukseen liittyy valtavasti erilaisia sisältöjä, näkökulmia ja tavoitteita, oman toiminnan ei tarvitse kattaa niistä kaikkia. On syytä kysyä, mitä asioita me itse eri alojen ja yhteisöjen ammattilaisina näemme merkityksellisimpinä. Entä millaisia tarpeita kansalaisilla itsellään on medialukutaidon suhteen? Näkökulma vaihtuukin ylätason kokonaisuudesta rohkeasti paikalliseen erityisyyteen.  

Vuonna 2019 kiersimme eri puolilla Suomea tapaamassa ihmisiä avoimissa työpajoissa. Huomiota kiinnitettiin erityisesti paikalliseen mediakasvatukseen. Tapaamiset osoittivat, kuinka moninainen paikallinen ja alueellinen mediakasvatusyhteisö onkaan. Ei ole yhtä mallia tai kokoonpanoa, vaan yhteisö muodostuu paikallisten olosuhteiden ja vahvuuksien mukaan. Kunnissa ja alueilla koulut ja oppilaitokset, varhaiskasvatuksen yksiköt, kirjastot, järjestöt, museot ja muut eri tavoin medialukutaidon teemoihin liittyvät toimijat muodostivat ainutlaatuisia kokonaisuuksia.  

Paikallisuus näkyy vahvasti myös valmistelun lopputuloksena syntyneissä kansallisissa mediakasvatuslinjauksissa, joiden visiona on, että kaikilla ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittää omia medialukutaitojaan. Tämä visio jaetaan nyt myös eurooppalaisella tasolla: Tänä vuonna Euroopan parlamentti, Neuvosto ja Euroopan komissio julkaisivat yhdessä Eurooppalaisen julistuksen digitaalisen vuosikymmenen digitaalisista oikeuksista ja periaatteista. Julistuksessa sitouduttiin tukemaan muun muassa medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua kaikille oppijoille ja opettajille suunnatuin toimenpitein. 

Ihmisten arjen tasolla paikallinen mediakasvatustyö luo pohjan kokemusten jakamiselle, kunnioittavalle dialogille ja yhteiselle oppimiselle. Tässä selvityksessä olemme halunneet kiinnittää huomiota mediakasvatukseen kunnissa. Erityisesti keskitytään vallitseviin olosuhteisiin ja tunnistettuihin vahvuuksiin. On helppo inspiroitua ja löytää tilaa uuden ajattelulle, kun näkee hyviä käytänteitä ja kuulee erilaisista kokemuksista.  

Uutta tietoa kuntien mediakasvatuksesta ja johtamisesta

Viime vuosien aikana kymmenissä kunnissa on panostettu mediakasvatuksen kehittämiseen ja tehty uusia avauksia. Näistä esimerkkeinä toimivat kirjastoissa kehitetyt mediakasvatussuunnitelmat ja niitä eläväksi tekevä toiminta. Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmassa luotuja, kasvatusta ja opetusta tukevia, materiaaleja taas löytyy runsaasti Avointen oppimateriaalien kirjastosta.  

KAVIssa haluamme tarjota tukea medialukutaidon edistämistä kunnissa. Medialukutaitoinen kunta rakentuu medialukutaitoisten, eri toimialoilla toimivien, kuntatyön ammattialaisten avulla. Tällöin asukkaiden mahdollisuudet kehittää ja ylläpitää medialukutaitoaan paranevat. Yhteistyössä Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen kanssa toteutimme selvityksen medialukutaitojen edistämisestä ja johtamisesta kunnissa.

Yhtenä läpileikkaavana teemana selvityksessä on rakenteiden ja johtamisen merkitys. Olemassa oleviin rakenteisiin nivoen mediakasvatus muotoutuu ehyemmäksi ja kiinteämmäksi osaksi kunnan toimintaa.  Johtaminen ja yhteistyö luovat vankan pohjan pitkäjänteiselle kehittämiselle ja vaikuttavalle työlle.  

Vuoden 2023 aikana tuotamme KAVIssa vielä muutenkin tietoa kunnissa työskentelevien ammattilaisten näkemyksistä medialukutaidon ajankohtaisista teemoista. Kehitämme lisäksi Medialukutaito Suomessa- ja Mediataitokoulu –sivustoja sekä sosiaalisen median viestintää vastaamaan paremmin kuntien tarpeisiin. kokoamalla tietoa ja olemassa olevia tukimateriaaleja kuntien käyttöön. Kokoamme ammattilaisten käyttöön tarkoitetut maksuttomat mediakasvatusmateriaalit Mediataitokoulu -verkkopalveluun. Julkaisemme pian uuden uutiskirjeen ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn. Osaamisen kehittämiseen julkaisemme matalan kynnyksen ja avoimen verkkokoulutuksen medialukutaidon perusteista kunnissa työskentelevien ammattilaisten käyttöön. Tänä vuonna alkaneessa, kansainvälisessä Inclusive and Creative Media Education (ICME) -toiminnassa luomme ratkaisuja inklusiivisen mediakasvatuksen edistämiseen ja paikallisen näkökulman vahvistamiseen. KAVI:lta on mahdollista tilata myös maksutonta sparraus- ja fasilitointitukea paikallisten mediakasvatussuunnitelmien tekemiseen. Vuotuiset mediakasvatuksen teemaviikot, Peliviikko ja Mediataitoviikko, tarjoavat mahdollisuuksia oppimiselle, kehittämiselle ja yhteistyölle.  

Medialukutaidon edistämiseksi ei ole yhtä oikeaa tapaa tai mallia. Omaan toimintaan sopivien ratkaisujen löytäminen voi vaatia omien vahvuuksien tunnistamista, priorisointia, kokemusten jakamista, kuuntelua, keskustelua, yhteistyötä sekä ennakkoluulotonta kokeilua. Käsillä oleva selvitys jo osaltaan kertoo, että paljon työtä on jo tehty, ja kertyneeseen osaamiseen voi luottaa. Muuttuvassa maailmassa medialukutaito ei kuitenkaan ole valmis vastaus haasteisiin. Se on pikemminkin kysymys, joka inspiroi jatkuvaan ja yhteiseen keskusteluun.  

Lauri Palsa, KT, erityisasiantuntija, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI 

Saara Salomaa, erityisasiantuntija, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI