14.07.2021
Suomalaiset pitävät mediaosaamistaan melko hyvänä – nuoret aikuiset varmimpia taidoistaan
KAVI ja Taloustutkimus kysyivät aikuisten mediankäytöstä ja medialukutaidosta Suomalaisten mediataidot –kyselyssä maaliskuussa 2021. Vastauksista piirtyy kuva, jossa ikä vaikuttaa koettuihin taitoihin. Vielä alle 50-vuotiaat kokevat osaamisensa suhteellisen hyviksi, mutta vanhemmissa ikäluokissa eroja nuorempiin alkaa selkeästi syntyä. Tässä tekstissä käsiteltävät tulokset löydät jutun alta löytyvästä esityksestä.
Toteutimme keväällä 2021 kyselyn, joka kartoitti aikuisten mediankäyttöä, medialukutaitoa, mediakasvatuksellisia kysymyksiä sekä mediankäytön muutoksia pandemian aikana. Voit lukea aiemmin julkaistut raporttimme mediankäytön tuloksista täällä ja pandemian vaikutuksista täällä. Tässä osiossa keskitytään oman mediaosaamisen arviointiin.
Kysely toteutettiin internet-paneelina, joka kohdistui valmiin kyselyrakenteen puolesta 15–79 -vuotiaisiin manner-Suomessa asuviin suomalaisiin. Mukana on siis jonkin verran alaikäisiä vastaajia, joilla on vielä oppivelvollisuus, ja toisaalta vastauksista puuttuu aikuisia, jotka ovat korkeasta iästään huolimatta aktiivisia mediankuluttajia ja tuottajiakin.
Mediaosaamisen arviointi
Omaa medialukutaitoa lähestyttiin tässä kyselyssä auttamisen kautta. Pystyisinkö auttamaan läheistäni, jos hän pyytäisi minulta apua esimerkiksi someprofiilin luomiseen tai algoritmien vaikutusten arviointiin?
Etenkin alle 50-vuotiaat pitävät itseään kohtuullisen taitavina mediankäyttäjinä. Yksinkertaisen someprofiilin luominen, harhaanjohtavan tiedon tunnistaminen sekä medialukutaidon määrittely onnistuisi vähintään kahdeksalta vastaajalta kymmenestä, kun vastaaja oli alle 50-vuotias. Erot koetuissa mediataidoissa alkoivat näkyä 50–64-vuotiaiden ryhmässä ja 65–79-vuotiaiden kohdalla vastaukset erosivat jo selvästi nuoremmista ikäryhmistä. Kun 15–24-vuotiaista 61 prosenttia kertoi varmasti voivansa auttaa harhaanjohtavan tiedon tunnistamisessa netissä, 65–79-vuotiaista näin vastasi vain 14 prosenttia. Toisaalta haastavimmiksi koettujen aiheiden kohdalla erot eivät olleet ikäryhmien välillä yhtä suuria: median ansaintalogiikasta osaisi kertoa ainakin jonkin verran 32 prosenttia vanhimmasta vastaajaryhmästä, 61 prosenttia nuorimmasta ja kaikista vastaajista 47 prosenttia.
Sosiaalisen median luotettavuuden arviointi
Eri-ikäiset suomalaiset käyttävät pitkälti samanlaisia keinoja sosiaalisen median luotettavuuden arvioinnissa. Suosituimmaksi arviointikeinoksi osoittautui tiedon sisällön pohtiminen ja sen totuudellisuuden arviointi. Myös organisaation luotettavuudella sekä julkaisun ammattimaisella ulkoasulla oli vastaajien mielestä suuri merkitys luotettavuuden arvioinnissa. Sen sijaan julkaisun kommenttien ja keskustelujen lukeminen ei saanut samanlaista painoarvoa.
Kaiken kaikkiaan vastaukset eivät vaihdelleet iän perusteella tässä osiossa niin paljoa kuin edellisissä kysymyksissä. Nuorimmat vastaajat valitsivat useimmiten erittäin todennäköisesti käyttävänsä kysyttyä luotettavuuden arvioinnin keinoa. Kysymyksiin ovat vastanneet yhtälailla ne, jotka käyttävät eri somepalveluita paljon kuin henkilöt, jotka eivät käytä niitä lainkaan. Tämä kannattaa ottaa huomioon etenkin vanhempien vastaajaryhmien tuloksia tarkasteltaessa.
Nuoret varmimpia osaamisestaan
Tulosten perusteella nuoremmat kokevat mediataitonsa vanhempia ikäluokkia paremmiksi. 15–50-vuotiaiden osaamisessa erot eivät olleet kovin merkittäviä, mutta iän myötä osaamisen kokeminen näyttää selkeästi laskevan. Nämä tiedot voidaan ottaa huomioon esimerkiksi koulutusta ja palveluita suunniteltaessa. Luonnollisesti myös muut muuttujat – esimerkiksi perhetausta, koulutus, tulot ja asuinpaikka – vaikuttavat yksilöiden taitoihin ja valmiuksiin.
Kysymyksissä nostettiin esille erityisesti mediaa, joka ei ole vielä ollut kauaa olemassa. Jos kysymykset olisivat liittyneet radioon, televisioon tai sanomalehtiin, vastaukset saattaisivat näyttää hyvin toisenlaisilta. Lisäksi vaikka runsas median käyttö ei vielä suoraan tee kenestäkään medialukutaitoista, osaamisensa paremmaksi kokevat myös käyttivät mediasisältöjä enemmän. Myös digitaalisen kehityksen vauhti on ollut nopeaa viime vuosikymmeninä, eivätkä vanhemmat ikäryhmät ole päässeet samalla lailla tarkastelemaan näitä medioita esimerkiksi opintojen kautta.
Nuorimmat vastaajat erottuivat muista ikäryhmistä myös siinä, että he olivat varmimpia omista taidoistaan: he vastasivat melkein jokaisessa kohdassa useimmiten ”täysin samaa mieltä” tai ”erittäin todennäköisesti”. Mistä tällainen varmuus voi johtua? Iän ja elämänkokemuksen myötä ihminen saattaa tarkastella kysymyksiä monelta kantilta ja useammin päätyä vastaamaan vaikkapa ”jokseenkin samaa mieltä” tai ”melko todennäköisesti”, vaikka osaamista oikeasti varsin riittävästi olisi. Mediakasvatuksen näkökulmasta on tärkeä kiinnittää huomiota osaamisen kokemukseen. Riittämättömäksi suotta koettu osaaminen ei kannusta tarttumaan median tuomiin mahdollisuuksiin. Toisaalta, osaamisen yliarviointi ei jätä myöskään välttämättä tilaa uuden oppimiselle. Olisi mielenkiintoista esittää vastaavanlainen kysely 10 vuoden kuluttua ja tarkastella, miten oma mediaosaaminen silloin koetaan eri ikäryhmissä.
Julia Alajärvi
Mediakasvatuksen asiantuntija, projektipäällikkö
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti