Suomi edustanut mediakasvatusta etujoukoissa jo pitkään – kansainvälinen media kiinnostui

Suomalaista mediakasvatusta on esitelty kansainvälisessä mediassa tiiviisti alkuvuoden 2023 aikana. Kiinnostus suomalaiseen tapaan edistää medialukutaitoa on ollut vahvaa jo pitkään ja Suomi nähdäänkin usein medialukutaidon edistämisen roolimallina. Pysyminen edelläkävijämaiden joukossa vaatii panostuksia pitkäjänteiseen mediakasvatustyöhön. 

The New York Times julkaisi tammikuun alussa laajan artikkelin mediakasvatuksesta suomalaisissa kouluissa. Juttuun oli haastateltu lukuisia opettajia eri puolelta Suomea sekä apulaisjohtaja Leo Pekkalaa, joka johtaa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikköä. Juttu käsitteli monelta eri kannalta muun muassa dis- ja misinformaation ehkäisyyn liittyvää toimintaa etenkin kouluissa. 

Juttu poiki kiinnostusta myös muissa isoissa medioissa, sillä muutamaa viikkoa myöhemmin Pekkalaa ja hämeenlinnalaista opettajaa Saara Martikkaa haastateltiin suorassa MSNBC:n aamulähetyksessä suomalaisesta medialukutaidosta ja mediakasvatuksesta. Seuraavalla viikolla samoista aiheista julkaistiin artikkeli El Pais -sanomalehdessä, joka on Espanjan suurin päivälehti. Myös muita haastattelupyyntöjä ja toimittajien yhteydenottoja ulkomaiselta medialta on tullut KAVI:lle runsaasti.

Haastatteluiden ja artikkeleiden aihealueena disinformaatio ja sen torjuminen nousevat ylitse muiden, mikä ei ole yllättävää Venäjän hyökkäyssodan, Ukrainan vakavan kriisin ja Suomen NATO-keskustelujen ollessa todellisuutta. Suomen jatkuva kärkisijoittuminen bulgarialaisen Open Society -instituutin European Media Literacy Indexissä varmasti myös edistää kiinnostusta tapaamme edistää medialukutaitoa. 

Leo Pekkala näkee, että kansainvälinen kiinnostus suomalaista mediakasvatusta ja medialukutaidon edistämistä kohtaan on ollut suurta jo pitkään. 

”Erityisesti suomalainen laaja-alainen ja sektorirajat ylittävä lähestymistapa medialukutaidon edistämisessä ja menestys disinformaation vastaisessa työssä ovat herättäneet paljon kysymyksiä ja tuoneet runsaasti julkisuutta suomalaiselle mediakasvatukselle”, Pekkala kertoo. 

Mediakasvatuksen roolimalli 

Näkyvyys kansainvälisissä medioissa on yksi osoitus, että Suomessa tehdään hyvää työtä medialukutaitojen edistämisessä. Ilman suurta medianäkyvyyttäkin Suomen maine edistyneenä mediakasvatusmaana on tunnettu etenkin Euroopassa.  Aktiivinen osallistuminen erilaisiin työryhmiin ja projekteihin on lisännyt tietoisuutta esimerkiksi kansallisista mediakasvatuslinjauksista sekä medialukutaidon sisällyttämisestä osaksi opetussuunnitelmien perusteita. 

Yli kaksi vuosikymmentä medialukutaitotyön parissa vaikuttanut Media & Learning -järjestön toiminnanjohtaja Sally Reynolds on nähnyt Suomen tärkeänä medialukutaidon roolimallina aina uransa alkuajoilta asti. Alkujaan irlantilainen ja pitkään Belgiassa työskennellyt Reynolds on monille eurooppalaisille mediakasvatustoimijoille tuttu eri verkostoista ja tilaisuuksista. Hän näkee Suomen vahvalle asemalle useita syitä. 

”Ensinnäkin, suomalaiset alkoivat hyödyntää digitaalista teknologiaa varhain, ja olette selvästi havainneet jo silloin, että tarvitaan muutakin osaamista kuin digitekniikan perustaitoja.” 

Toisena seikkana Reynolds mainitsee, että suomalaiset ovat aina olleet aktiivisia jakamaan tietoa ja tuloksia mediakasvatuksesta muille maille. Hän korostaa myös suomalaisten suhdetta koulutukseen. 

”Koulutustavoitteet ovat Suomessa korkeat, ja vaikuttaa siltä, että opettajan ammattia pidetään Suomessa erittäin suuressa arvossa.” 

Pekkalan tavoin myös Reynolds nostaa esille monialaisuuden ja eri alojen yhteistyön merkityksen, mikä ei ole aivan tavallista muualla Euroopassa. Toisaalta Suomen suhteellisen pieni koko voi mahdollistaa paremman sisäisen yhteistyön, Reynolds muistuttaa. 

Edelläkävijyys vaatii panostuksia 

Suomessa on tasaisesti vieraillut ryhmiä eri maista ja kansainvälisistä organisaatioista, jotka ovat halunneet tutustua ”suomalaiseen malliin” ja täällä tehtyyn medialukutaitotyöhön. Lisäksi mediakasvatusalan toimijat pitävät säännöllisesti esityksiä ja jakavat parhaita esimerkkejä Suomessa tehdystä työstä. 

”Toiminnasta kertominen ja eri maista tulevien vieraiden tapaaminen on arvokasta myös siksi, että opimme paljon muiden tavoista toteuttaa mediakasvatusta”, toteaa KAVIn erityisasiantuntija Julia Alajärvi. 

Hänen mukaansa tapaamisissa keskustellaan usein myös kulttuurin ja koulutuksen yhteneväisyyksistä ja eroista, joilla on suuri merkitys sille, millaiset mahdollisuudet medialukutaitojen edistämiselle on eri maissa. 

Alajärven mielestä on mielenkiintoista seurata, tuleeko Suomi olemaan jatkossakin medialukutaidon kärkimaita, ja mistä mahdolliset seuraavat roolimallit nousevat. 

”Jos haluamme jatkossakin vaikuttaa eurooppalaisen mediakasvatuksen suuntaan, tulee mediakasvatuksen roolia medialukutaitojen edistäjänä vahvistaa täällä kotimaassa. Paras tapa toimia edelläkävijänä on panostaa kunnolla suomalaisten medialukutaitojen vahvistumiseen ja jakaa tuloksia niin haasteista kuin onnistumisistakin muille”, Alajärvi summaa. 

Teksti: KAVIn mediakasvatustiimi

Kuva: Ville Sohn/KAVI