Tunnetko jo DSA:n? Tutustu viimeistään nyt Suomessakin pian voimaan astuvaan säädökseen

EU:n digipalvelusäädös (Digital Services Act, DSA) tuli voimaan marraskuussa 2022. Säädös koskee muun muassa hakukoneita ja verkkoalustoja, kuten sosiaalisen median palveluita. Suomalaisiin palveluihin säädöstä sovelletaan helmikuusta 2024 alkaen.

DSAn avulla pyritään turvaamaan palvelujen käyttäjien oikeuksia. Säädöksen tarkoituksena on muun muassa parantaa alaikäisten suojaa, säännellä kohdennettua mainontaa sekä suojata käyttäjiä laittomalta sisällöltä verkossa. Palvelun tarjoajille osoitetaan aiempaa selkeämmät velvollisuudet ja vastuut. DSA:n velvoitteet on säädetty suhteessa digitaalisten välityspalvelujen luonteeseen ja palveluntarjoajan kokoon, joten suurimmille toimijoille suunnataan eniten vaatimuksia. Verkkoalustoilta vaaditaan enemmän läpinäkyvyyttä esimerkiksi käyttämiensä moderointi- ja sisällönsuosittelujärjestelmien suhteen. Käyttäjille tulee lisäksi aiempaa parempi mahdollisuus ilmoittaa kohtaamastaan laittomasta sisällöstä.

Laaja-alaisen säädöksen toteutuminen tulee vaatimaan yhteistyötä jäsenvaltioiden, yritysten, tutkimusyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kesken. Euroopan komissio järjesti yhteisen keskustelun tueksi Digital Services Act Stakeholder Event: Shaping the Future of Digital Services -tilaisuuden Brysselissä kesäkuun lopussa. Itse osallistuin tilaisuuteen etänä, ja keskityin lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta sekä demokratian turvaamista ja disinformaation torjuntaa koskeviin osuuksiin. Suosittelen tutustumaan päivän ohjelmaan ja esityksiin, jotka löytyvät tallenteina konferenssin sivuilta. Lisäksi nostan tässä tekstissä muutaman sellaisen huomion päivän annista, jotka havainnollistavat DSAn mahdollisia vaikutuksia.

Professori Patti Valkenburg esitteli lyhyesti AWeSome-projektia ja siinä tehtyä laajaa tiedonkeruuta nuorilta. Hänen pääviestinsä oli, että sosiaalisen median vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin ovat niin kompleksisia, että niiden tutkiminen vaatii syvällistä ja pitkällistä paneutumista aiheeseen. Projektissa oli toteutettu mm. sata päivää kestänyt sosiaalisen median päiväkirjatutkimus, johon osallistui satoja nuoria. Aineistosta kävi ilmi, että noin 80 %:lla nuorista somella ei juuri ollut hyvinvointivaikutuksia suuntaan eikä toiseen, noin 10 % hyötyi somesta ja 10 %:lla some aiheutti haittaa hyvinvoinnille.

Tutkimustulosta yleistämällä on tehtävissä kaksi johtopäätöstä, jotka eivät sulje pois toisiaan: Ensinnäkin suurimmalle osalle nuorista somesta ei luultavasti ole haittaa. Toiseksi EUn alueella voi olla jopa viisi miljoonaa nuorta, jonka hyvinvointi on uhattuna sosiaalisen median käytön vuoksi.  Erityisenä uhkana nuorten hyvinvoinnille professori Valkenburg piti käyttäjätietoihin perustuvaa profilointia, jonka avulla erityisesti TikTok suosittelee erittäin tehokkaasti käyttäjää kiinnostavaa sisältöä. Tämä voi johtaa sekä liialliseen mediankäyttöön ajankulun unohtuessa että somen käytön kapeutumiseen maailmankuvaa ja ajattelua kapeuttavaksi ”kaninkoloon hukkumiseksi”. Siksi Valkenburg piti DSAn myötä voimaan tulevaa alaikäisten profilointikieltoa hyvin tärkeänä.

Disinformaation torjumista ja demokratian turvaamista koskeva paneeli alkoi tärkeällä muistutuksella: Tutkija Yoel Roth (UC Berkeley Goldman School of Public Policy) pyysi osallistujia kuvittelemaan vaihtoehtoisen historian, jossa Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaan olisi toteutunut jo vuonna 2015. Kahdeksan vuotta sitten Euroopalla olisi ollut huomattavasti heikommat mahdollisuudet vastata sotaan liittyvään disinformaatiovyörytykseen kuin nyt on ollut. Asian parissa on tehty paljon työtä viime aikoina, ja sotatilanteessa se on kantanut hedelmää.

Samalla on selvää, että työ disinformaation torjumiseksi on jatkuvaa. Kuten paneelissa kuvattiin, Venäjän disinformaatio vaikuttaa kuitenkin monissa Euroopan maissa yleiseen mielipiteeseen. Disinformaatio on ”liikkuva maali”, sillä teknologiat ja tekniikat sen levittämiseen kehittyvät jatkuvasti. Myös yrityskaupat voivat romuttaa hyvää kehitystä. Esimerkkinä tästä on X:n (ent. Twitterin) myynti Elon Muskille, minkä seurauksena monet yrityksen vastuullisuuteen liittyneet toiminnot lakkautettiin tai niitä heikennettiin olennaisesti. Useat panelistit myös muistuttivat, että teknologiajätit lepsuilevat sääntöjensä valvonnassa. Tämän seurauksena palveluissa tapahtuu jatkuvasti toimintaa, joka rikkoo niiden omia käyttösääntöjä tai EUn käytännesääntöjä disinformaation torjuntaan. DSAn toivottiinkin tuovan ryhtiä siihen, mitä teknologiajäteiltä vaaditaan.

DSA:n todellisia seurauksia verkkopalveluiden toimintaan ja käyttäjien oikeuksien turvaamiseen voidaan arvioida vasta käytäntöjen muotoutumisen myötä. Kuten Renate Nikolay Euroopan komissiosta tilaisuuden avauspaneelissa muistutti, DSA tulee vaikuttamaan kolmella eri tasolla:

• ”kovat” lainsäädäntötoimenpiteet: esimerkiksi alaikäisten tietojen keräämiseen perustuva profilointi verkkopalveluissa on tehty laittomaksi
• systeemiset toimenpiteet, jotka kohdistuvat monimutkaisiin haasteisiin: esimerkiksi suurimpien verkkopalveluiden tulee tehdä niiden käyttöön liittyvä riskinarviointi ja osoittaa kuinka palvelu aikoo vähentää mahdollisia käyttäjän hyvinvointia uhkaavia haittoja
• läpinäkyvyyden lisääminen ja käyttäjien oikeuksien parantaminen: tavoitteena on esimerkiksi parantaa mahdollisuutta analysoida verkkopalveluiden toimintaa ja sitä kautta kehittää ratkaisuja nykyisiin ongelmiin

Suomessa DSA:n kansallisesta täytäntöönpanosta ja valvonnasta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä. Hallituksen esitys digipalvelusäädöksen toimeenpanoon liittyväksi lainsäädännöksi parhaillaan valmistelussa, ja lausuntoja asiasta voi jättää 18.8. saakka.

Saara Salomaa

Erityisasiantuntija, KAVI

Lähteet:

EU:n digipalvelusäädös: Turvallisuutta ja vastuullisuutta verkkoympäristöön

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote 28.10.2022 ja 12.12.2022

Kuva: Benjamin Dada / Unsplash