Tutkittu tieto tarjoaa keinoja ymmärtää medialukutaitoja, siihen liittyviä ilmiöitä ja kehittää siihen liittyvää toimintaa. Tutkimuksen hyödyntäminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Medialukutaidon ammattilaisilla on onneksi paljon mahdollisuuksia tutkimusperustaisuuden kehittämiseen.
Medialukutaitoihin liittyviä aiheita tutkitaan monella eri tieteenalalla ja eri näkökulmista. Tutkitulle tiedolle on myös paljon tarvetta. Se voi tarjota keinoja esimerkiksi ymmärtää mediaan liittyviä ilmiöitä, kuten tekoälyä tai disinformaatiota: Millaisessa mediakulttuurissa ihmiset elävät ja miten?
Yhtä lailla tutkimuksen avulla voi hahmottaa mediaan liittyvää osaamista, medialukutaitoa ja sen kehittymistä, kuten opetusta, ohjaamista, viestintää sekä sisältöjen, kuten oppimateriaalien, tuottamista. Tutkimusperustaisuus lisää sisällön luotettavuutta ja käytettävyyttä.
Luotettava tieto on tärkeää myös laajempien tavoitteiden näkökulmasta, kuten demokratian ja osallisuuden vahvistamisessa.
Tämä osio esittelee medialukutaitotyöhön liittyvää tutkimusperustaisuutta, sen perusteita, keinoja ja edistämistä. Osio perustuu yli 30 asiantuntijan työskentelyyn Mediakasvatusfoorumissa 2023. Se on suunnattu eri aloilla toimiville ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita medialukutaitotyön kehittämisestä omassa toiminnassaan tai laajemmin työyhteisössä. Sisällöt ovat tarkoitettu oman toiminnan suunnittelun tueksi ja niitä voi vapaasti soveltaa.
1. Luo pohjan kestävälle toiminnalle
Luotettava tieto ja sen soveltaminen luo pohjan kaikelle toiminnalle.
Tutkimus auttaa erottamaan tiedon arveluista sekä edistämään työn ajankohtaisuutta. Vaikka erilaiset näkemykset voivat olla tärkeä lähtökohta tiedon tuottamiselle, tutkittuun tietoon tukeutuminen takaa suuremman luotettavuuden. Tutkitun tiedon avulla ammattilaiset pystyvät arvioimaan ja ylittämään subjektiiviset arkikokemukset, jotka voivat olla yksilöllisiä, eri tavoin painottuneita tai epätarkkoja. Luotettava tieto auttaa välttämään virheellisiä yleistyksiä. Se lisää itseluottamusta, tarjoaa monipuolisia näkökulmia ja vahvistaa tai kumoaa oletuksia.
Nopeatempoisessa maailmassa ei ole aina mahdollisuutta perehtyä syvällisesti kaikkiin olennaisiin aiheisiin. Tutkimusperustaisuus vahvistaa luottamusta sovellettavaan tietoon, sillä tutkimustausta osoittaa, että ongelmaan, ilmiöön, asiaan tai aiheeseen on paneuduttu perusteellisesti ja pitkäjänteisesti. Tämä antaa mahdollisuuden ymmärtää monimutkaisiakin aiheita ja toimia niiden parissa. Pohjaamalla toiminta tutkittuun tietoon voidaan edistää moninaisempaa ymmärrystä aiheesta mutta toisaalta välttää epätarkkojen tietojen levittämistä.
2. Saadaan suuntaviivoja toimintaan
Tutkimusperustaisuus ja tiedolla johtaminen on tärkeää toiminnan ohjaamisen tukena. Tutkimusperustainen lähestymistapa voi auttaa tekemään arvioita ja linjauksia, joiden avulla voidaan tehdä oikeita asioita järkevällä tavalla. Lisäksi se tarjoaa erilaisiin aiheisiin näkökulmia ja vastauksia, joiden perusteella voidaan tehdä suosituksia ja kehittämisehdotuksia.
Tutkimustieto antaa selkänojan työn suuntaamiselle. Se voi helpottaa perustelemaan päätöksiä ja toimintaa. Näin päätökset esimerkiksi resurssien kohdentamisesta ja tiettyihin aiheisiin keskittymisestä pohjautuvat luotettavaan tietoon, ei pelkästään yleisiin käsityksiin, arvauksiin, omiin tuntemuksiin ja fiiliksiin. Tutkimuksen avulla pystytään erottamaan tieto harhaluuloista. Tutkimustieto voi auttaa mediakasvatuksessa ymmärtämään esimerkiksi oppimisprosesseja, dialogisuutta ja toiminnan taustoja. Esimerkiksi sosiaaliseen mediaan liittyvissä kysymyksissä tutkimustieto on tärkeää, sillä siihen liittyy paljon uskomuksia ja mutua.
3. Auttaa kehittämään toimintaa
Tutkimusperustaisuus tarjoaa rakentavan lähestymistavan myös oman toiminnan kehittämiseen ja sen kriittiseen tarkasteluun.
Tutkimuksen hyödyntäminen lisää toiminnan vaikuttavuutta ja antaa syvyyttä käytännön työhön. Ajankohtainen tieto voi lisätä mielenkiintoa ja auttaa selkeyttämään ja ymmärtämään asioita paremmin. Omat ja työyhteisön kokemukset yksinään voivat olla rajoittuneita, mutta tutkimus tuo uutta tietoa ja avartaa näkökulmia. Tutkimuksen avulla voi kehittää toimintatapoja ja vastata erilaisiin tarpeisiin entistä paremmin. Tutkimusperustainen lähestymistapa auttaa tunnistamaan ja ottamaan paremmin huomioon myös sellaisia näkökulmia, jotka muuten saattaisivat jäädä huomaamatta. Se auttaa myös kartoittamaan oman työhön liittyviä tarpeita, aukkoja, puutteita ja kuiluja, jolloin voidaan paremmin vastata haasteisiin ja ongelmiin.
4. Vahvistaa demokraattista yhteiskuntaa
Tutkittu tieto kuuluu kaikille. Luotettavan tiedon hyödyntäminen ja tutkimusperustaisuus vahvistaa myös yhteiskunnallista osallistumista ja sitä kautta demokratiaa.
Pohdittavaksi
Millainen merkitys tutkitulla tiedolla ja tutkimusperustaisuudella on sinun työllesi?
Mitä työyhteisössäsi ajatellaan tutkimusperustaisuudesta?
Mediakasvattajat voivat hyödyntää tutkimusta monin tavoin. Se voi liittyä työn suunnitteluun, perusteluun, valmisteluun, rahoituksen hakemiseen, varsinaiseen toimintaan sekä siitä raportoimiseen ja viestintään.
Käytännössä tutkimusperustaisuus voi tarkoittaa:
- ajankohtaisen tutkimustiedon seuraamista ja kokoamista,
- tiedon tarpeiden tunnistamista ja niihin vastaamista, esim. tiedonhakua,
- lähdetietojen kriittistä arviointia, vertailua ja tiedon varmistamista,
- tiedon hyödyntämisen suunnittelua ja soveltamista,
- yhteistä keskustelua, oppimista ja tiedon jakamista,
- konsultointia, yhteistyötä ja työryhmiin osallistumista,
- tuloksiin tutustumista,
- oman toiminnan arviointia ja kehittämistä,
- tietoisuuden edistämistä ja viestintää.
Eri tasoilla ja laajuuksin tapahtuva yhteistyö tutkijoiden kanssa voi vahvistaa tutkimusperustaisuutta. Kyse voi olla laajoista tutkimus- ja kehittämishankkeista tai yksittäisistä keskusteluista, suunnitteluista ja konsultaatioista. Tutkimusta voidaan tuoda käytäntöön esimerkiksi ammattilaisten koulutusten ja oppimateriaalien avulla. Käytetyt lähteet ja tiedon taustat on tärkeää avata ja tehdä näkyväksi lopputuotteissa, kuten oppaissa, nettisivuilla ja esityksissä.
Tutkimusperustaisuus ei ole itsestäänselvyys, mutta sitä voi vahvistaa työtä suunnittelemalla ja edellytyksiä luomalla. On tärkeää varata aikaa tutkimukseen tutustumiseen ja tiedon soveltamiseen. Tutkimusjulkaisujen etsiminen ja kuratoiminen on hyödyllistä oman toiminnan lisäksi myös muille, mikäli niistä jaetaan tietoa eri yhteyksissä. Tutkimusperustainen työ luo puitteet, rakenteet ja rungon toiminnalle sekä tarjoaa lähtökohdan monipuoliselle mediakasvatustyölle.
Pohdittavaksi
Mitä tutkimusperustaisuus voi tarkoittaa sinun työssäsi ja työyhteisössäsi?
Mihin aiheisiin tutkimustieto liittyy sinun työssäsi?
Omaa toimintaa kehittämällä
Tutkimusperustaisuus ei ole itsestäänselvyys mutta eri aloilla toimivilla mediakasvatuksen ammattilaisilla on paljon keinoja sen edistämiseen.
Työyhteisössä jokaisella on mahdollisuuksia tutkimusperustaisuuden edistämiseen. Sitä tukee muun muassa riittävä aika ja sitä tukevat olosuhteet, osaaminen ja ilmapiiri.
Tutkimusperustaisuutta tukevien olosuhteiden kehittämisessä erityisesti johtajilla ja esihenkilöillä on merkittävä rooli mutta siihen voi vaikuttaa jokainen omasta näkökulmastaan. Tilaa tutkimusperustaisuudelle voidaan luoda varaamalla riittävästi aikaa ajankohtaisen tutkimuksen seuraamiseen, siihen perehtymiseen, merkityksen pohdintaan ja yhteiseen käsittelyyn. Aikaa keskustelulla ja yhteiselle osaamisen kehittämiselle voidaan luoda esimerkiksi järjestämällä säännöllisiä lukupiirejä. Tutkimusperustaisuutta on myös tärkeä vaatia ja edellyttää. Se on hyvä tehdä näkyväksi työtä tukevissa toimintamalleissa, asiakirjoissa ja suunnitelmissa.
Tutkimustietoa hyödyntämisessä tukevaa osaamista voidaan vahvistaa kannustamalla opiskelemaan ja perehtymään aiheisiin, osallistumalla koulutuksiin ja luomalla edellytyksiä ajan tasalla pysymiseen, esimerkiksi osana työn arkea.
Tutkimusperustaisuuteen voidaan kannustaa ja innostaa esimerkiksi yhteisillä keskusteluilla, julkisesti arvostamalla ja tuomalla tietoa esiin helposti lähestyttävästi. Tutkimustietoa voidaan tehdä näkyväksi työn tuloksissa, kuten erilaisissa lopputuotteissa ja tuotetuissa materiaaleissa. Tutkimusperustaisuuden edistäminen vahvistaa tutkimusmyönteistä ilmapiiriä laajemmin yhteiskunnassa.
Viestinnällä
Viestinnällä on tärkeä rooli tutkimusperustaisen toiminnan edistämiselle.
Tutkimustiedon saavutettavuutta on tärkeää vahvistaa kynnystä madaltamalla. Tutkimustieto tulee tehdä näkyväksi ja saattaa se helposti ymmärrettävään muotoon. Selkeä ja saavutettava kieli auttaa tavoittamaan laajasti eri ihmisiä. Viestinnässä on hyvä hyödyntää kanavia, jotka tavoittavat medialukutaitojen edistämisestä kiinnostuneita tahoja, kuten organisaatioiden sosiaalisen median tilejä, ryhmiä ja verkostoja sekä uutiskirjeitä. Tutkimusperustaisuus voidaan ottaa huomioon viestintää ohjaavissa suunnitelmissa.
Tutkimustietoa voi julkaista avoimesti oman toiminnan kannalta oleellisia kohderyhmiä tavoittavissa portaaleissa ja palveluissa. Varsinaisten tulosten lisäksi on hyvä viestiä myös tutkimusperustaisen työn käytännöistä, nostaa esiin kokemuksia ja kuvata, mitä tutkimustietoa hyödyntämällä voidaan saavuttaa.
Yhteistyöllä
Tutkimusperustaisuutta voidaan edistää yhteistyöllä. Yhteistyötä voi tehdä suoraan tutkijoiden kanssa mutta myös yhteistyö omassa työyhteisössä sekä eri sidosryhmien kanssa on tärkeää. Yhteistyö lisää mahdollisuuksia vuovaikutukselle, auttaa lisäämään tietoisuutta tutkimustuloksista sekä vahvistamaan ymmärrystä uuden tiedon tarpeista. Yhteistyö ja vuoropuhelu tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa luo pohjaa uuden merkityksellisen tiedon tuottamiselle ja saavutettavuudelle.
Tilaa ja mahdollisuuksia yhteistyölle voi luoda esimerkiksi osallistumalla yhteisiin tilaisuuksiin, kutsumalla tutkijoita mukaan toimintaan tai tarjoamalla mahdollisuuksia opinnäytteiden tekijöille. Myös laajemmat yhteishankkeet tutkimusorganisaatioiden ja tutkijoiden kanssa edistävät tutkimusperustaista työtä.
Pohdittavaksi
Millä tavalla voit itse edistää tutkimusperustaisuutta omassa työssäsi?
Millaiset vahvuudet tukevat tutkitun tiedon hyödyntämistä omassa työyhteisössäsi?
Medialukutaito Suomessa -sivusto. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin verkkopalveluun kootaan medialukutaitoa ja mediakasvatusta koskevia tutkimuksia, selvityksiä ja raportteja. Voit ilmoittaa tutkimuksista myös itse.
Strategisen tutkimuksen neuvosto. Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä. Tutkimuksen avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin. Verkkosivulta löydät strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmien ja niiden hankkeiden ratkaisuja tieteestä.
- Ratkaisujatieteesta.fi Verkkopalvelusta löydät tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, uusimman tutkimustiedon ja asiantuntijoita yhteiskuntamme ajankohtaisiin kysymyksiin.
- Politiikkasuositukset. Politiikkasuositukset tarjoavat tutkimushankkeissa tuotettua tietoa päätösten tueksi.
- Ratkaisukortit. Ratkaisukortit tarjoavat tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ilmiölähtöisesti ja auttavat löytämään uusimman tutkimustiedon yhteiskuntamme ajankohtaisiin kysymyksiin.
REPOSE. Uudistetut näkökulmat tutkimuksen käyttöön koulutuksessa (REPOSE) -projektin tavoitteena on tarjota uusia analyyttisiä ja metodologisia näkökulmia tukemaan tutkijoita ja käytännön toimijoita hyödyntämään tutkimusta koulutuksessa. Sivusto englanniksi.
- Beyond the research–practice gap: Constructing epistemic relations in teacher education. Käsitteellinen artikkeli tarkastelee tutkimuksen ja ammatillisen käytännön välistä suhdetta opettajankoulutuksessa. Artikkeli englanniksi.
Prologi-aikakauslehden teemanumero. Vertaisarvioidussa journaalissa esitellään viestinnän ja vuorovaikutuksen uusinta tutkimusta. Vuonna 2023, journaalissa julkaistiin erityisteemanumero viestinnän, vuorovaikutuksen ja yhteisöjen tutkimusperustaisesta kehittämisestä.
- Tutkittu tieto käytäntöön. Miten lisätä tutkitun tiedon hyödyntämistä yhteiskunnassa? Anne Laajalahti ja Vilja Laaksonen tarkastelevat artikkelissaan tutkitun tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia ja esteitä erityisesti viestinnän, vuorovaikutuksen ja yhteisöjen kannalta.
- Ilmiöpöytä vuorovaikutteisen tiedon tuottamisen mallina. Työkaluja tiedontuottajien ja -hyödyntäjien välisen vuoropuhelun edistämiseen. Aapo Hiilamo, Tiina Huttu, Jaakko Helander, Marjo Kurki ja Tiina Ristikari kuvaavat tutkimuspuheenvuorossa ilmiöpöytäprosessia menetelmällisenä kokeiluna edistää tutkimuksen ja päätöksenteon vuorovaikutusta. Ilmiöpöytäprosessi on innovatiivinen tiedeviestinnän menetelmä monimutkaisen ilmiön haltuun ottamiseksi dialogin keinoin.
Mediakasvatuksen tutkimuksellinen kehittäminen. Vuonna 2015 valmistuneessa hankkeessa kartoitettiin lasten mediakasvatuksen tutkimusta sekä rakennettiin yhteistyössä mediakasvatuksen ja sen tutkimuksen ammattilaisten kanssa lasten ja nuorten mediakasvatuksen tutkimuksen tulevaisuuden suuntaviivoja. Lisäksi hankkeessa avattiin tiedon sovellettavuuteen ja yleistajuistamiseen liittyviä mahdollisuuksia.