Tietoa medialukutaidosta

Medialukutaidossa luku- ja kirjoitustaidot laajenevat perinteisestä tekstistä laajemmin monenlaisiin mediateksteihin. Mediatekstit ja -sisällöt voivat olla perinteisen kirjoitetun tekstin lisäksi kuvia, videoita, ääniä tai näiden yhdistelmiä. Mediavälineiden kehittyessä ja erilaisten julkaisutapojen moninaistuessa raja median käyttäjän ja tuottajan välillä on hälventynyt. Medialukutaitoon kuuluukin tulkinnan lisäksi myös tuottamisen taidot ja osaaminen.

Medialukutaitoon voidaan nähdä kuuluvan myös käyttötaidot, tiedonhakutaidot ja kriittisyys, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, osallisuuteen ja vaikuttamiseen sekä elämänhallintaan liittyvät taidot. Osaamisena medialukutaitoon kuuluu erilaisten mediataitojen lisäksi tietämys erilaisista median ilmiöistä. Molemmat näkökulmat ovat toisiaan täydentäviä ja tukevia. Medialukutaitoon liittyy vahvasti myös sivistyksellinen ulottuvuus.

Mediakasvatus on tavoitteellista vuorovaikutusta, joka pyrkii edistämään kasvatettavan medialukutaitoa. Mediakasvatus on kasvatusta, opettamista, ohjaamista, opastusta, tiedonjakamista, keskustelua ja yhdessä tekemistä, joka tapahtuu mediakulttuurissa ja suhteessa mediaan. Medialukutaidon avulla voidaan tavoitella laajempia kasvatuksen päämääriä. Mediakasvatuksen kautta voidaan esimerkiksi voimaannuttaa ja valtauttaa yksilöitä ja ryhmiä aktiivisiksi oman elämänsä toimijoiksi yhteiskunnassa, kulttuurissa ja yhteisöissä. Mediakasvatukselle ei ole ikärajaa, vaan sitä voidaan toteuttaa kaikenikäisten kanssa.

Ei ole olemassa oikeaa vastausta kysymykseen, mitä mediakasvatuksessa tulisi tehdä. Kuten kaikessa kasvatuksessa, myös mediakasvatuksessa hyvään lopputulokseen voidaan päästä monin eri keinoin. Lähtökohtana toiminnalle tulisi aina olla tavoitteiden asettaminen: millaista medialukutaitoa halutaan edistää ja mitkä menetelmät tukevat tavoitteiden saavuttamista.