Nuoret, media ja tulevaisuus – osallisuuspilotin tuloksia mediakasvatuksen näkökulmasta

Valtioneuvosto on julkaissut Lasten ja nuorten ääni tulevaisuuden Suomessa -raportin, jossa esitellään tuoreen osallisuuspilotin tuloksia. Tuloksissa näkyy lasten ja nuorten näkemysten hajanaisuus ja moninaisuus. Eriytyminen korostuu erityisesti arvoissa, hyvinvoinnissa ja tulevaisuuden kuvissa. Entä miltä tulokset näyttävät mediakasvatuksen ja medialukutaidon näkökulmasta?

Pääset lukemaan koko raportin Valtioneuvoston julkaisuista.

Pilotti on askel kohti pysyvää ja systemaattista tapaa ottaa lasten ja nuorten näkemykset osaksi valtioneuvostotason, kuten hallitusohjelman, kansallisen lapsistrategian, kansallisen demokratiaohjelman ja valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikkaohjelman (VANUPO) valmistelua. Pilottiin osallistui lähes 17 000 5.-9. -luokkalaista eri puolilta Manner-Suomea. Kyselyn lisäksi lasten ja nuorten kanssa järjestettiin dialogeja, työpajoja ja digiraateja.

Kyselyn perusteella nuorten tärkeimpinä kokemia asioita, joihin tulisi keskittyä juuri nyt, olivat:

1. Ilmastonmuutos ja ympäristön suojeleminen
2. Nuorten opiskelu, työelämä ja tulevaisuuden unelmat
3. Eriarvoisuus ja reilu kohtelu
4. Turvallinen arki ja hyvinvointi

Lisäksi mielestäni mediakasvatuksen kannata merkittävää on, että nuorten mielestä kymmenen tärkeimmän asian joukosta löytyivät myös teknologian vaikutukset ja turvallisuus (teknologiat, kuten tekoäly ja sosiaalinen media) sekä lasten ja nuorten ääni ja vaikuttaminen.

Vastaajista 90 % oli sitä mieltä, että Suomi on turvallinen maa. Turvallisuuden tunne vaihteli asuinpaikan, puhutun kielen, iän ja sukuolen mukaan. Esimerkiksi, Etelä-Karjalassa Suomen kokivat turvalliseksi maaksi 80 % vastaajista, venäjän kielellä vastanneista 82 % ja muunsukupuolisista hieman alle 76 %. Turvallisuuden tunnetta heikentävinä tekijöinä esiin nousivat uutiset ja sosiaalinen media. ”Toisaalta nuoret tunnistavat, että media nostaa esiin erityisesti negatiivisia asioita, mikä voi luoda harhan siitä, että vaarat olisivat läsnä kaikkialla, vaikka oma arki on lähes aina rauhallista”, raportissa kuvataan.

Huomionarvoista oli, että vain 56 % nuorista ilmaisi haluavansa äänestää kun ovat äänestysikäisiä. Äänestämisen jälkeen suosituimpana pidettiin vaikuttamista somen, taiteen tai harrastusten kautta (28 %). Lähes neljännes vastaajista ei ole kiinnostunut vaikuttamaan yhteisiin asioihin lainkaan. Tulokset peräänkuuluttavat demokratiakasvatuksen tärkeyttä.

Isoimmiksi huolta tai stressiä arjessa aiheuttaviksi aiheiksi nousivat ulkonäkö ja kehonkuva, oma terveys tai jaksaminen, sodan pelko sekä yksinäisyys. Myös ruutuaika (esim. pelaaminen ja somen käyttö) nousi kymmenen eniten huolta tai stressiä aiheuttavan asian joukkoon. Lisäksi kiusaaminen sekä sosiaalisen median luomat paineet mainittiin 15 eniten huolta ja stressiä aiheuttavien tekijöiden joukossa.

Yli 4000 vastaajaa kertoi, ettei mikään aiheuta heille huolta tai stressiä arjessa. Näistä valtaosa oli kyselyn perusteella vaikuttamishaluttomiksi luokiteltuja lapsia ja nuoria. Vaikuttamisesta kiinnostuneet lapset ja nuoret raportoivat enemmän huolta ja stressiä aiheuttavia tekijöitä.

Lasten ja nuorten tärkeimpänä kokemat tulevaisuuden taidot olivat kyselyn perusteella luovuus, empatia, digitaidot ja ongelmanratkaisukyky. Digitaidot korostuivat poikien vastauksissa. Lasten ja nuorten kanssa käydyissä dialogeissa nuoret korostivat kriittistä ajattelua. ”Jo alakouluikäiset ovat törmänneet valeuutisiin ja deep fake -sisältöön. Toisaalta näistä on keskustelijoiden mukaan myös puhuttu paljon koulussa”, raportissa tuodaan ilmi. Myös teknologian ja digitaalisten työkalujen hallinta nähtiin dialogeissa tärkeänä, mutta siihen liittyy myös pelkoa siitä, että ihmiset voisivat tulevaisuudessa passivoitua liiaksi tai jopa menettää työmahdollisuuksiaan tekoälyn takia. 70 % kaikista kyselyyn vastaajista on sitä mieltä, että näitä tulevaisuudessa tarvittavia taitoja opetetaan koulussa aika hyvin tai todella hyvin. Opetussisältöihin toivottiin kuitenkin nykyistä enemmän mm. teknologian harkittua käyttöä.

Pilotista esiin nousseet lasten ja nuorten näkemykset kytkettiin ministeriöiden kansliapäälliköiden pääviesteihin tulevaa hallituskautta varten. Viestit sisältävät mm. seuraavia nostoja:

• ”Kiusaamiseen on puututtava johdonmukaisesti ja tehokkaasti.”
• ”Mediassa korostuvien uhkakuvien vastapainoksi tarvitaan julkista keskustelua siitä, että Suomi on ongelmista huolimatta turvallinen maa.”
• ”Lapsen oikeus osallistumiseen ja vaikuttamiseen heitä koskevaan päätöksentekoon tulee turvata.”

Jäämme seuraamaan miten tämän kattavan pilotin tulokset näkyvät konkretian tasolla, ja kuinka lasten ja nuorten kuuleminen vakiintuu osaksi valtakunnallista päätöksentekoa.

Teksti: Ella Airola, projektipäällikkö
Artikkelikuva: iStock