05.08.2025
Kuudesluokkalaiset eivät kannata puhelinkieltoa koulussa
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) ja Verian ovat toteuttaneet keväällä 2025 pilottitutkimuksen, joka tarjoaa arvokasta tietoa kuudesluokkalaisten mediankäytöstä. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa kuudesluokkalaisista suhtautuu kielteisesti älypuhelimen käyttökieltoon välitunneilla.
Lasten ja nuorten mediakäyttö on aihe, joka herättää paljon keskustelua ja pohdintaa niin vanhempien, opettajien kuin päättäjienkin keskuudessa. Kouluvuosi 2025–2026 käynnistyy uudenlaisessa hengessä, kun digilaitteiden käyttöä rajoitetaan kouluissa. Elokuun alussa voimaan tullut lakimuutos tuo mukanaan konkreettisia muutoksia: mobiililaitteiden käyttö oppitunneilla on kielletty, ellei se liity opetukseen ja tapahdu opettajan luvalla. Lisäksi kouluilla on mahdollisuus rajata laitteiden käyttöä myös muina koulupäivän hetkinä, kuten välitunneilla ja ruokailussa.
Puhelinkiellon vastustus suurinta Helsingissä ja Länsi-Suomessa
KAVIn ja Verianin tutkimustulosten mukaan 62 % kuudesluokkalaisista suhtautuu puhelinkieltoon välitunneilla kielteisesti. Jyrkimmin puhelinkieltoa vastustettiin Länsi-Suomessa (73 %) sekä Helsingin ja Uudenmaan alueilla (65 %). Etelä-, Pohjois- ja Itä-Suomen alueilla noin joka toinen kuudesluokkalainen (52–53 %) vastusti kieltoa.
Kuva 1: Kuudesluokkalaisten näkemykset älypuhelinten käytön kiellosta välitunnilla
Toisaalta välituntien puhelinkielto sai myös kannatusta, sillä neljännes vastaajista (25 %) pitää välituntien puhelinkieltoa erittäin hyvänä tai melko hyvänä asiana. Puhelinkieltoa kannatettiin erityisesti Etelä-Suomen (37 %) ja Helsinki-Uusimaan (28 %) alueilla. Tytöt suhtautuvat kieltoon hieman myönteisemmin kuin pojat.
Kuudesluokkalaisten näkemykset digilaitteiden käytöstä ovat selkeitä ja herätteleviä. Heidän ajatuksensa haastavat aikuisia pohtimaan, miten esimerkiksi koulut voisivat tukea oppilaiden sosiaalista kanssakäymistä ja jaksamista. Kasvatuksellisesta näkökulmasta digilaitteiden käytön rajoittaminen ei tarkoita pelkkää kieltoa, vaan mahdollisuutta tarjota tilalle toimintaa, joka tukee oppimista, vuorovaikutusta ja hyvinvointia. Älypuhelinten käytön taustalla on ihan oikeita tarpeita: yhteydenpitoa, viihdettä, oppimista, identiteetin rakentamista. Jos käyttöä rajoitetaan, on tärkeää tunnistaa mikä tarve on taustalla ja tarjota toinen tapa täyttää se.
Lasten mielestä vanhempien puhelimenkäyttö on sopivaa
Tutkimuksessa kysyttiin myös kuudesluokkalaisten näkemyksiä vanhempien ja huoltajien älypuhelimen käytöstä, sillä lasten ja nuorten suhtautumiseen teknologian käyttöön vaikuttaa merkittävästi se, millaisia digikäytänteitä he havainnoivat ympärillään kotona, koulussa ja julkisissa tiloissa. Tulokset osoittavat, että kolme neljästä kuudesluokkalaisesta (75 %) pitää aikuisten puhelimen käyttöä määrällisesti sopivana.
Kuva 2. Kuudesluokkalaisten näkemyksiä huoltajien älypuhelimen käytöstä
Etelä-Suomen alueella noin neljä viidestä kuudesluokkalaisesta oli tätä mieltä. Ainoastaan seitsemän prosenttia ajattelee, että vanhempien tai huoltajien älypuhelimen käyttö on liiallista, ja tytöt kokevat vanhempien puhelimenkäytön liiallisena useammin kuin pojat. Aikuisilla on keskeinen rooli ohjata lapsia kohti vastuullisempaa ja tietoisempaa digilaitteiden käyttöä, ei vain sääntöjen kautta vaan ennen kaikkea omalla toiminnallaan.
Älypuhelinten käyttöä koskevien kysymysten ohella lapsilta ja nuorilta tiedusteltiin heidän internetin käyttötottumuksiaan, sosiaalisen median parissa vietetyn ajan sisältöä, heidän ymmärrystään algoritmien toiminnasta sekä verkkokäytön valvonnan laajuutta. Tämän lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin lasten mahdollisia kokemuksia ahdistavasta tai haitallisesta sisällöstä.
KAVIn ja Verianin toteuttama lasten ja nuorten mediakysely on osa laajempaa pyrkimystä ymmärtää paremmin lasten ja nuorten mediankäyttöä. Alle 15-vuotiaiden mediankäytöstä ei ole saatavilla säännöllistä tutkimustietoa, vaikka tarve sille on ilmeinen. Kyselyn kohderyhmäksi valittiin kuudesluokkalaiset, joilla on edessään merkittävä nivelvaihe alakoulun vaihtuessa yläkouluun.
Lasten ja nuorten mediakyselyn tuloksia voidaan tarkastella suhteessa Euroopan unionin Digipalvelusäädökseen (Digital Services Act), jonka tavoitteena on parantaa erityisesti alaikäisten suojelua verkossa muun muassa lisäämällä läpinäkyvyyttä, rajoittamalla haitallista sisältöä ja vahvistamalla alustojen vastuuta alaikäisille suunnattujen palvelujen turvallisuudesta.
Kysely toteutettiin osana Suomen Safer Internet -hankkeen (FISIC) toimintaa. FISIC on KAVIn, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lasten toteuttama hanke, jolla vahvistetaan lasten, nuorten ja aikuisten medialukutaitoa sekä lapsille turvallista internetiä. Hanke on osa Euroopan laajuista yhteistyötä ja osittain Euroopan komission rahoittama.
- Linkki Lasten ja nuorten mediakysely 2025 -raporttiin, suomeksi
- Link to the Children and Youth Media Survey 2025 report (in English)
- Linkki infograafiin, suomeksi
- Infografik, på svenska
Leo Pekkala
apulaisjohtaja, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI
Outi Laiti
erityisasiantuntija, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI