“Kyse ei ole vain teknologiasta”: Alkuperäiskansojen kielioikeudet IGF 2025 -foorumilla 

Teknologian ja tekoälyn (AI) kehittyessä niiden risteys alkuperäiskansojen kielten kanssa tuo mukanaan sekä merkittäviä mahdollisuuksia että vakavia haasteita. Tämä teema nousi keskiöön Internet Governance Forum 2025 -paneelikeskustelussa Lillestrømissä, jossa asiantuntijat kokoontuivat pohtimaan tekoälyn vaikutuksia alkuperäiskansojen kielelliseen perintöön. KAVIn erityisasiantuntija Outi Laiti osallistui paneelikeskusteluun “It’s not just the tech: Addressing barriers to Indigenous language technology and AI uptake” (Kyse ei ole vain teknologiasta: Esteiden purkaminen alkuperäiskansojen kieliteknologian ja tekoälyn hyödyntämisessä). Keskustelussa tarkasteltiin teknologian ja kielen monimutkaista suhdetta sekä digitaalisten työkalujen mahdollisuuksia tukea alkuperäiskielten säilyttämistä ja elvyttämistä. 

Internet Governance Forum (IGF) on YK:n pääsihteerin koolle kutsuma maailmanlaajuinen, avoin ja osallistava foorumi, joka tarjoaa keskustelualustan digitaalisen yhteiskuntapolitiikan kysymyksille. Se kokoaa yhteen hallituksia, yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan, teknisen yhteisön ja nuorison keskustelemaan keskeisistä digitaalisista aiheista, kuten tekoälyn hallinnasta, digitaalisen osallisuuden edistämisestä, saavutettavuuden eroista, tietosuojasta ja verkkoturvallisuudesta. 

Tunnin mittaisen paneelikeskustelun aikana kuultiin useita puheenvuoroja monilta asiantuntijoilta.

Avauspuheenvuoro: 

• Kjersti Stenseng, Norjan paikallishallinto- ja aluekehitysministeri 
• Ole-Henrik Bjørkmo Lifjell, Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen 

Panelistit: 

• Sjur Nørstebø Moshagen, Divvun-ryhmän johtaja ja yli-insinööri Tromssan arktisen yliopiston kieli- ja kulttuurilaitoksella 
• Aili Keskitalo, Amnesty Internationalin Norjan osaston poliittinen neuvonantaja 
• Lars Ailo Bongo, professori Sámi AI Labissa ja Tromssan arktisessa yliopistossa (UiT) 
• Kevin Chan, vanhempi johtaja Meta 
• Valts Ernštreits, Latvian yliopiston (UL) Liiviläisen instituutin johtaja 
• Outi Laiti, erityisasiantuntija Kansallinen audiovisuaalinen instituutti  

Päätöspuheenvuoro:  

• Tawfik Jelassi – UNESCOn viestinnän ja informaation apulaispääjohtaja 

Kieli on ihmisoikeus, ei vain ominaisuus 

Outi käsitteli esityksessään Suomen vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistusta, jossa ohjelmointi otettiin osaksi perusopetusta jo ensimmäiseltä luokalta alkaen kaikissa oppiaineissa. Tämä muutos loi tarpeen tuottaa ohjelmointiin liittyvää oppimateriaalia kaikilla Suomessa puhuttavilla kolmella saamen kielellä. Vastauksena tähän Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tuotti vuosina 2020–2023 ohjelmointi- ja mediakasvatusoppaita pohjois-, inarin- ja koltansaameksi. 

KAVIn televisio- ja radioarkistot sisältävät myös sisältöä esimerkiksi Saamen radiolta, ja näitä arkistoja on hyödynnetty puheentunnistustyökalujen kouluttamiseen Aalto-yliopiston ja Lapin yliopiston yhteisessä hankkeessa. Outi nosti esiin myös digitaalisten pelien merkityksen saamen kielten opetuksessa ja kertoi kasvavasta kiinnostuksesta hyödyntää laajennettua todellisuutta (XR) opetuksessa, vaikka kehitystä hidastavat edelleen kehittymättömät puheentunnistusteknologiat. Outi korosti myös eettisiä haasteita tekoälypohjaisten pelien suunnittelussa, erityisesti silloin kun pelissä esiintyy alkuperäiskansojen hahmoja. Tällöin voidaan painottaa yhteisölähtöisten, kulttuurisesti sensitiivisten ja ei-ihmiskeskeisten suunnitteluratkaisujen merkitystä. 

Kuten otsikossa vihjataan, kaikki kieliteknologiaan liittyvät esteet eivät ole teknisiä. Kieltä voidaan käyttää vallankäytön välineenä, mikä luo riskin poliittisesta ohjauksesta ja portinvartijuudesta. Paneelikeskustelussa pohdittiin, miten yhteisöjä voidaan tukea hallitsemaan omia kieliään digitaalisessa ympäristössä, miten varmistetaan kielellisten aineistojen omistajuus ja hallinta, ja miten estetään tekoälyä vahingoittamasta alkuperäiskansojen kieliä. Alustat jättävät usein vähemmistökielet huomiotta resurssien puutteen vuoksi. Kuten Sjur Nørstebø Moshagen totesi, yli 7 000 kielen maailmassa mikään alusta ei voi tukea niitä kaikkia yksin. Suhtautumista kielioikeuksiin on muutettava digitaalisilla alustoilla. Kieli on ihmisoikeus, ei vain ominaisuus, lokalisaatiovaihtoehto tai rasite. 

Teksti: Outi Laiti, IGF 2025 

Kuva: IGF 2025