Mediakasvatuksen näkökulmia lapsiperheköyhyyteen

Tiistaina 6.11. lapsiasianeuvottelukunta kokoontui teemanaan lapsiperheköyhyys ja lapsen oikeus terveyteen. Lapsiasianeuvottelukunnassa ovat edustettuina muun muassa eri hallinnonalat, alue- ja paikallistaso sekä järjestöt, ja olen KAVIn edustajana neuvottelukunnassa.

Tuskin kenellekään on suuri yllätys, että perheen köyhyys on tilastollisesti yhteydessä lasten heikompaan hyvinvointiin ja terveyteen. Lapsiperheköyhyys on laaja ilmiö ja vaikuttaa monella tavoin lasten elämään.

Kuitenkin esimerkiksi Pelastakaa Lapset -järjestön tuore Lapsen ääni 2023 -selvitys tarjoaa pysäyttävää tietoa pienituloisiksi perheensä mieltävien nuorten kokemuksista. Avoimeen verkkokyselyyn vastasi 1725 nuorta, joista suurin oli osa yläkouluikäisiä ja tyttöjä. Pienituloiseksi perheensä määritteli 14 % vastaajista. Pienituloisissa perheissä elävät nuoret kuvasivat usein puutteita arkisissa tarpeissa, esimerkiksi ruoassa, vaatteissa ja asumisessa. Lisäksi he kuvasivat selvästi enemmän negatiivisia tunteita kuin muut nuoret.

Pienituloisten perheiden lasten usein kokemat tunteet. Kuvakaappaus- Lapsen ääni 2023-selvityksestä.

• Kuluttajakasvatuksellinen näkökulma on tärkeä mainonnan ja markkinoinnin ymmärtämiseen. Esimerkiksi vakuudettomiin kulutusluottoihin liittyy ylivelkaantumisen riski, joten näitä asioita olisi syytä käydä läpi kaikkien nuorten kanssa.

• Yllä mainitussa kyselyssä esiin tullut pienituloisten perheiden nuorten yleisesti kokema kateuden tunne on hyvin ymmärrettävä: Nuoret näkevät ja kuulevat jatkuvasti asioista, joihin vertaisilla on varaa ja itsellä ei. Pahimmillaan kateus voi johtaa houkutukseen hankkia tavaroita laittomilla tai nuoren omaa turvallisuutta vaarantavilla keinoilla. Tässä mediakasvatuksen mahdollisuudet voivat liittyä vaikkapa keskusteluun siitä, kuinka mainonta luo todellisten lisäksi keinotekoisia tarpeita. Keinona mainontaa ja kuluttamiseen liittyvässä mediakasvatuksessa voivat olla esimerkiksi vastamainokset. Lisäksi tarvitaan keskustelua siitä, ettei omaa tai muiden terveyttä ja koskemattomuutta tule asettaa vaaraan minkään tavaran tai hyödykkeen vuoksi.

• Merkittävimmät yhteiskunnalliset päätökset – myös ne, jotka lisäävät tai vähentävät lapsiperheköyhyyttä – tehdään poliittisesti. Kriittistä medialukutaitoa edistämällä ja esimerkiksi vaaliretoriikkaan pureutumalla voidaan pyrkiä edistämään sitä, että ihmiset tekevät valistuneita äänestyspäätöksiä omien arvojensa pohjalta.

Varsinaisen mediakasvatuksen lisäksi kasvattajan on aina syytä pohtia kriittisesti omaa viestintäänsä. Kuinka viestin kuvallisesti ja sanallisesti siitä, millaista on ”normaali” elämä ja esimerkiksi loman viettäminen? Lähetänkö sellaista viestiä, että jokaisen perheen pitäisi voida osallistua myös rahallisesti, vaikka kymmenen (tai sadan tai tuhannen) euron ylimääräisellä summalla lapsen harrastukseen, varhaiskasvatustoimintaan tai kouluretkiin? Vai muistanko, että ryhmässä on todennäköisesti lapsia, joiden perheessä jokainen euro on tärkeä? Olenko omalla toiminnallani luomassa inklusiivista ympäristöä, vai työntämässä ulkokehälle niitä, joiden lähtökohdat kodeissa ovat vaikeammat kuin muilla?

Saara Salomaa

Erityisasiantuntija

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Kuva: Andres Siimon/Unsplash