Mediakasvatus vahvasti läsnä OKM:n digitalisaation tavoitetilassa

Marraskuussa 2023 julkaistu varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen digitalisaation tavoitetila on tärkeä linjaus myös medialukutaidon edistämisen kannalta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa medialukutaito ja mediakasvatus on nostettu selkeäksi osaksi digitaalista osaamista. Lisäksi tavoitetilasta käy ilmi, että lapsille ja nuorille suunnattujen digitaalisen osaamisen kuvausten rinnalle tullaan tuottamaan kuvaukset myös opetushenkilöstölle.

Digitalisaatio on kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla mennyt vahvasti eteenpäin, mutta kokonaiskuva eri toimijoiden tarpeista ja käynnissä olevista kehityskuluista on ollut puutteellista ja kehitystyö pistemäistä ja hetkittäistä. Näin kuvaillaan vasta julkaistussa Digitalisaation tavoitetilassa varhaiskasvatukseen sekä perus- ja esiopetukseen. Julkaisu on osa OKM:n vuonna 2022 aloittamaa digitalisaation viitekehystyötä varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön. Tavoitetilan kuvauksen tarkoituksena on konkretisoida Suomen digitaalisen kompassin, Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjausten 2027 sekä muiden merkittävien toimialan digitalisaatiota määrittelevien asiakirjojen asettamia tavoitteita varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen näkökulmasta.

Tavoitetilan kuvaus luo pohjan tulevalle kehitystyölle näyttämällä suunnan, johon kaikki kasvatuksen ja koulutuksen toimijat voivat kehitystyössään tähdätä. Lopputuloksena kansallinen strateginen ohjaus johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin, jotka edistävät digitalisaation kehitystä kohti yhteisesti jaettua tavoitetilaa toimialalla.

Puutteet koulutuksessa tunnistetaan – mediakasvatukseen erityishuomiota

Tavoitetilassa digitalisaatiota tarkastellaan seitsemän osa-alueen kautta:

digitalisaation kehittämisen edellytykset, digitaalinen osaaminen, digitaalisen infrastruktuurin, palveluiden ja yhteentoimivuuden kehittämisen tuki, tiedonhallinta ja laatu, tietosuoja ja -turva, digitalisaation lainsäädäntö ja -tulkinta sekä digitalisaation tutkimus.

Medialukutaidon kannalta merkittävin osa-alue on digitaalinen osaaminen, jonka yhtenä tavoitteena on luoda yhtenäinen oppimispolku aina varhaiskasvatuksesta eteenpäin. Tavoitetilassa todetaan, että ”(L)asten ja nuorten digi­taalinen osaaminen ei ole kehittynyt voimassa olevien varhaiskasvatussuunnitelman sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden edellyttämällä tavalla.” Yksi haasteista on se, että vaikka digitaalinen osaaminen ja monilukutaito (ml. medialukutaito) ovat opetussuunnitelmissa laaja-alaisen osaamisen alueina, useat opettajat ovat omassa koulutuksessaan saaneet vain vähän koulutusta aiheisiin. Myös täydennyskoulutus niin opetushenkilöstölle kuin hallinnollekin ovat olleet riittämättömiä.

Medialukutaidon osalta tavoitetilassa sanotaan selkeästi ”(L)asten ja nuorten medialu­kutaitoon ja henkilöstön mediakasvatusosaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Myös tekoälylukutaito ja kriittinen lukutaito vahvistuvat.”

Tavoitetilassa korostetaan myös digitaalista hyvinvointia ja todetaan, että ”mis- ja disinformaatiotulvan myötä medialukutaidon merkitys korostuu paitsi yksilöiden tasolla, myös yhteiskunnan resilienssin ja demokra­tiakehityksen näkökulmista.

Lisäksi tavoitetilasta käy ilmi, että lasten ja nuorten osaamisen kuvausten kehittämistä sekä ylläpitoa jatketaan ja tuotetaan omat osaamisen kuvaukset myös opetushenkilöstölle. KAVI on mukana digitalisaation tavoitetilatyön toteuttamisessa ja viestimme työn etenemisestä jatkossakin.

Tutustu näihin:

Varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen digitalisaation tavoitetila, OKM 2023

Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset 2027

Julia Alajärvi, erityisasiantuntija

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Kuva: Rabbit Visuals