Mediakasvatus on yksi kirjastojen perustehtävistä – tukea toteutukseen on runsaasti tarjolla

Mediakasvatuksella on tärkeä rooli kirjastojen työssä, mutta toiminnan kehittämiseen liittyy myös haasteita. Tavoitteellisten suunnitelmien sekä alueellisten kirjastojen ja yhteistyöverkostojen kautta mediakasvatus onnistuu pienemmilläkin resursseilla. Mediakasvatuksen toteutuminen on kiinni myös onnistuneesta johtamisesta ja medialukutaitojen tärkeyden ymmärtämisestä.

Yleisten kirjastojen tehtäviin kuuluu tukea monipuolisia lukutaitoja, varmistaa kansalaisten pääsy tietoon ja kulttuurisisältöihin sekä edesauttaa yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Näitä laajoja aihealueita voidaan edistää juuri mediakasvatuksen avulla. Yksi tapa varmistaa monipuolisen mediakasvatuksen toteutuminen kirjastoissa on nimetä selkeästi siitä vastaavat henkilöt.

Lahden kaupunginkirjastossa medialukutaidon kehittämisestä vastaa mediakasvatus- ja musiikkipalveluiden palvelupäällikkö Inka Jousea. Sillä, että mediakasvatuksella on oma päällikkönsä, tuodaan esille medialukutaidon kehittämistä yhtenä kirjaston perustehtävistä.

”Kaikki lähtee mielestäni siitä, että mediakasvatus nähdään yhdeksi kirjaston tärkeimmistä tehtävistä,” Jousea sanoo.

Jousean mukaan kun mediakasvatusta pidetään osana kirjastojen peruspalveluja, se näkyy myös henkilöstön työnkuvissa ja tehtävissä. Lahdessa kirjastoon on rekrytoitu aina tarpeen mukaan myös media- ja viestintäalan ammattilaisia, joilla ei ole välttämättä aiempaa kirjastoalan kokemusta. Mediakasvatusta on myös ikäryhmittäin vastuutettu eri henkilöiden työnkuviin.

Vaikka medialukutaidon kehittäminen on tavalla tai toisella ollut kirjaston perustyössä lähes aina ja osalla kirjastoja se on tavallista arkea, toisille aiheeseen tarttuminen ja mediakasvatuksen kehittäminen on vielä uutta ja epävarmuuksia täynnä. Huolta voivat aiheuttaa ajan riittäminen, uuden omaksumiseen ja tunne, että muitakin perustehtäviä on riittämiin. Inka Jousealla on ajatus ongelman selättämiseen.

”Aikaa ja muita resursseja on kyllä, kun priorisoidaan mediakasvatus tehtävälistan kärkeen, ja mikä voisikaan olla lukutaidon edistämistä tärkeämpi ja merkityksellisempi tehtävä? Tietysti erikokoiset kirjastot toteuttavat palveluitaan omassa kokoluokassaan skaalautuvasti.”

Samoilla linjoilla on myös Turun kaupunginkirjaston palvelupäällikkö Asko Autio. Kirjastolaisilla on paljon sellaista osaamista ja taitoa, joka suoraan edesauttaa medialukutaitojen kehittämistä. Hänen mukaansa tavoitteena on tuoda mediakasvatus osaksi kaikkien kirjastojen arkea. Resurssien riittämisen kanssa painiskeleville hänellä on lohdullista kerrottavaa.

”Kaikkea ei tarvitse osata itse, vaan tärkeintä on pystyä hyödyntämään kirjastojen erilaisia vahvuuksia ja verkostoja.”

Useissa kirjastoissa on lisäksi laadittu oma mediakasvatussuunnitelma. Niiden avulla voidaan esimerkiksi saada kattava kuvaus kaikille kohderyhmille suunnatusta mediakasvatustoiminnasta. Asko Aution mukaan Lounais-Suomen yleisten kirjastojen mediakasvatussuunnitelman tarkoituksena on esitellä monilukutaidon eteen tehtyä työtä alueen kirjastoissa sekä antaa suunta toiminnan kehittämiselle.  

”Yhteisen mediakasvatussuunnitelman avulla kirjastojen mediakasvatustyötä voidaan tuoda näkyväksi kuntien sisällä sekä muille mediakasvatuksen toimijoille. Samalla on tärkeää syventää myös kirjastohenkilöstön omaa ymmärrystä siitä, mitä kaikkea mediakasvatus voi pitää sisällään.

Kirjastot eivät ole yksin – koulutusta ja ideoita kannattaa hakea verkostoista

Tavoitteellisen johtamisen ja suunnitelmallisuuden lisäksi onnistunut mediakasvatus vaatii usein yhteistyötä joko oman alan sisällä tai ulkopuolisten tahojen kanssa. Verkostoilla ja yhteistyöllä on iso merkitys myös silloin, kun mietitään alueellisen tasa-arvon toteutumista mediakasvatuksessa.  Kaikki yleiset kirjastot kuuluvat jonkin yhdeksän alueellista kehitystehtävää (AKE) hoitavan kirjaston piiriin. Alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot kehittävät kirjastohenkilökunnan osaamista ja edistävät kirjastojen välistä yhteistyötä.

”Koulutukset, työpajat, opintoretket, vertaisoppiminen, mentorointi ja palvelumuotoilu auttavat kehittämään oman kirjaston palveluja, myös mediakasvatusta,” Inka Jousea kertoo. Hänen työpaikkansa Lahden kaupunginkirjasto hoitaa kehittämistehtävää Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueiden kirjastoille.

AKE-kirjastoilla on tarjolla myös valmiita materiaaleja eikä kaikkea tarvitse aina suunnitella alusta asti itse mediakasvatuksenkaan osalta.

”Materiaaleja itseopiskeluun ja oman toiminnan pohjaksi on saatavilla valtavasti jo nyt. Suurin haaste on tuoda niitä kootusti esille, jotta työntekijät tarttuisivat niihin,” kertoo Jousea.

Asko Aution mielestä kuntalaisille tarjottavien palveluiden yhdenvertaisen toteutumisen näkökulmasta tiivis alueellinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää.  Aution edustama Turun kaupunginkirjasto toimii AKE-kirjastona Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien kirjastoille. Alueella toimii esimerkiksi omat kehittämisryhmät lapsille ja nuorille sekä ikääntyneille, joissa molemmissa valmistellaan hyviä käytänteitä sekä valmiita tapahtumakonsepteja. Lisäksi alueen kirjastolaisista on koottu digitutorverkosto, joka on osallistunut kirjastohenkilöstön digitaitojen kehittämispajojen järjestämiseen omissa kirjastoissaan.

”Alueelliset verkostot ovat tarjonneet kirjastoille tärkeää vertaistukea ja madaltaneet kynnystä mediakasvatustyön aloittamiseen. Verkostojen suuri merkitys alueen kirjastoille onkin korostunut AKE-toiminnasta saadussa palautteessa,” Autio sanoo.

Myös Inka Jousea kehottaa katsomaan rohkeasti ympärilleen toiminnan kehittämiseksi.

”Kirjastojen kannattaa tehdä yhteistyötä mahdollisimman laajasti osaamistaan muille jakaen, ja verkostoja tähän onneksi löytyy niin AKE-kirjastojen tarjoamina, seudullisena kimppayhteistyönä kuin valtakunnallisestikin.”

Teksti: Julia Alajärvi, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Kuvitus: Miila Westin