08.09.2020
Arviointi osoittaa mediataitojen osaamiserot nuorten välillä
Nuorten välillä on suuria eroja median tulkintataidoissa. Koko maan tasolla voidaan todeta, että osaaminen oli melko hyvää. Ryhmänä tarkasteltuna tytöt ovat näissä mediataidoissa selkeästi poikia edellä, mutta erityisesti poikien keskuudessa osaamiserot ovat suuret. Jopa reilu viidennes pojista suoriutui tehtävistä niin heikosti, ettei kouluarvosanaksi voisi antaa edes kuutosta.
Tiedot käyvät ilmi Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin tuoreesta raportista. Arviointiraportti kuvaa 9.-luokkalaisten nuorten suomen kielen ja kirjallisuuden oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa 2019. Nuorten taitoja mediatekstien tulkitsemiseen taitoja mitattiin neljällä monimediaisiin teksteihin liittyvällä tehtävällä.
Käytännössä nuorten tehtävänä oli analysoida neljänlaista mediaa: nettikeskustelua sosiaalisessa mediassa, radiokeskustelua, kampanjajulistetta ja kirjan kantta. Vastauksia kerättiin sekä monivalinta- että avovastauksilla. Tehtävissä tuli mm. arvioida esitettyjä väitteitä ja keskustelun osapuolten rooleja sekä tulkita sitä, miten visuaaliset ja kielelliset keinot luovat yhdessä viestinnällisiä merkityksiä.
Kokonaisuutena ysiluokkalaiset saivat melko hyvän kouluarvosanan taidoistaan: 7,9. Alueellisen tasa-arvon näkökulmasta mediataitojen osaaminen oli vahvinta Etelä-Suomen AVI-alueella (arvosana 8) ja heikointa Itä-Suomessa (7,7). Vaikka tyttöjen osaaminen oli kaikilla AVI-alueilla vahvempaa kuin poikien, oli mediaosaaminen kuitenkin mitatuista oppiaineen osa-alueista tasaisinta sukupuolten välillä. Tyttöjen ja poikien välinen osaamisero oli kouluarvosanoissa 0,6 numeroa mediataidoissa, kun se oli jopa kokonaisen arvosanan verran kirjoitustaidossa. Toisaalta havaittiin myös, että pojat panostivat arviointitestiin vähemmän kuin tytöt: käyttivät siihen vähemmän aikaa ja tuottivat vähemmän vastaustekstiä. Oli syynä sitten poikien heikompi osaaminen tai vähempi viitseliäisyys, lopputuloksena vähintään arvosanaa 9 vastaavaan suoritukseen ylsi mediataidoissa tytöistä reilu kolmannes, pojista noin viidennes.
Mediankäyttöä on usein syytetty nuorten heikentyneestä lukutaidosta[1]. Toisaalta on argumentoitu, että tekstiympäristön muuttuessa perinteiset mittarit kuten pitkien kirjojen lukeminen menettäisivät merkityksensä[2]. Jälkimmäistä ajatusta seuraten nuorten lukutaidot eivät olisi heikentyneet, vaan muuttuneet vastaamaan nykyajan tarpeisiin. Tämä tutkimus heittää epäilyksen kummankin yksinkertaistetun argumentin ylle.
Ensinnäkään median käytöllä ei näyttänyt olevan suoraa heikentävää vaikutusta nuorten oppiaineen osaamiseen: 2–3 tuntia mediaa päivässä käyttävät menestyivät tehtävissään paremmin kuin muut. Osaaminen oli heikointa niillä, jotka käyttivät erittäin vähän tai erittäin paljon mediaa. Kohtuus näyttäisi tässäkin tuottavan parasta tulosta, vaikka kaikkiaan mediankäytön selitysosuus osaamisesta oli melko pieni. Huomattavasti suurempi merkitys oli harrastuneisuudella ja asenteella oppiainetta kohtaan. Myös esimerkiksi huoltajien koulutuksella ja oppilaan omilla jatkokoulutusaikeilla oli yhteys osaamistuloksiin.
Toiseksi yllättävän moni nuori tulkitsi hyvin heikosti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käytyä keskustelua tai provokatiivista, kuvaa ja sanaa yhdistävää, kampanjakuvastoa. Molemmat näistä ovat tavallisia sisältöjä nuorten arjessaan käyttämissä mediaympäristöissä. Mikäli nuoren on vaikea ymmärtää, mistä mediateksteissä tai -keskusteluissa on kyse, on myös vaikea mielekkäästi reagoida ja osallistua näkemäänsä ja kuulemaansa.
Karvin toteuttama arviointi on erittäin tärkeää pohjatietoa paitsi suomen ja kielen ja kirjallisuuden opetukseen, myös parhaillaan käynnissä olevan Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman kannalta. Uusissa lukutaidoissa pyritään lisäämään opetuksen ja oppimisen tasa-arvoa mm. medialukutaidon osalta. Tutkittu tieto osaamisen nykytilasta ja tasa-arvon haasteista on välttämätöntä hankkeen toimenpiteiden suuntaamiseksi ja vaikuttavuuden arvioinnin pohjaksi.
Karvin asiantuntijat suosittelevat arvioinnin perusteella mm. ymmärtämään oppiaineen opetuksen laajasti sekä kannustavat tekemään äidinkielen ja -kielten merkitystä ja hyötyjä oppilaille näkyväksi myönteisen asenteen kehittämiseksi. Lisäksi osaamistulosten tasa-arvokehitystä tulee edelleen tarkkailla. Esitettyihin tavoitteisiin on helppo yhtyä. Tämän lisäksi mediakasvatuksen piirissä tulisi pohtia tapoja, joilla oppilaiden osaamista voitaisiin tarvittaessa arvioida myös mediatuottamisen osalta. Medialukutaidossahan on kyse paitsi tietämyksestä ja tulkinnasta, myös omasta tekemisestä ja ilmaisusta.
Saara Salomaa
Apulaisjohtaja, Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikön päällikkö
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI
Kuva: iStock
[1] esim. https://moreenimedia.uta.fi/2018/11/13/nuorten-lukutaito-heikkenee-eskapismia-haetaan-kirjojen-sijasta-nyt-esimerkiksi-peleista/
[2] esim. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006197251.html[:]