Medialukutaito on osa laaja-alaista oppimista varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

Media ja erilaiset kuvat vaikuttavat pientenkin lasten arkeen ja ovat osa lasten leikkejä. Siksi medialukutaitoa ja kuvanlukutaitoa tarvitaan jo varhain. Näiden taitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa korostuu, kun uudistetut varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön kaikissa kunnissa viimeistään elokuun aikana. Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman järjestämien koulutusten tallenteista saa runsaasti ajatuksia ja vinkkejä siitä, miten medialukutaitoa voi edistää varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, ohjelmassa julkaistujen hyvän pedagogisen toiminnan kuvausten mukaisesti.    

Uudistuksessa monilukutaito nousi laaja-alaisen osaamisen alueeksi 

Medialukutaito ja kuvanlukutaito ovat osa monilukutaitoa, joka kevään 2022 uudistuksessa nousi yhdeksi kuudesta laaja-alaisen osaamisen alueesta varhaiskasvatussuunnitelmien perusteissa.  Tätä ennen se mainittiin osana tieto- ja viestintäteknologista osaamista. Tähän liittyy myös toinen uudistus: tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen sijaan puhutaan nyt digitaalisesta osaamisesta. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa monilukutaito on myös yksi laaja-alaisen osaamisen alue.   

Medialukutaito on kaikkia koskeva kansalaistaito, mitä myös projektikoordinaattori Riikka Vuorinen korostaa Medialukutaito ja sen edistäminen lapsuudessa -puheenvuorossaan, viitaten KAVIn Kansallisiin mediakasvatuslinjauksiin. Vuorisen esitelmän alkupuoli tarjoaa hyvän kertauksen medialukutaidosta osana varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen perusteita.  

Medialukutaito kehittyy kuvaamalla ja kuvilla leikkimällä 

Ottamalla kuvia itselle merkityksellisistä asioista hyvinkin pieni lapsi voi ilmaista ajatuksiaan jo ennen kuin osaa suullisesti kertoa päivästään huoltajille. Päiväkodin seinälle voi kiinnittää arjen hetkistä kuvakoosteita, jotka kiinnostavat sekä lapsia itseään että huoltajia. Arjen dokumentoinnista Ruskolla sekä muusta työskentelystä kuvien parissa kertovat digiagentti Katja Kiurujoki ja päiväkodinjohtaja Kaisa Rounas esitelmässä Animaatiotyöskentely ja kuvaaminen osana laaja-alaista oppimista.   

Kuvien ottaminen, kuvakulmilla pelleileminen, animaation teko sekä kuvien manipuloiminen kasvattavat samalla sekä lapsen digitaalista osaamista että medialukutaitoa. Kun itse tekee ”feikkiä” ja luo kuvia ja tarinoita, on paremmin perillä siitä, että media on ihmisten tekemää ja että kaikki kuvat eivät ole totta. Näin taustoittavat tekemistä Rovaniemellä ja Kuhmossa tvt-suunnittelija Päivi Pihlaja ja varhaiskasvatuksen opettajat Ilona Hand ja Jonna Lakela Faktaa ja fiktiota: Lisätty todellisuus Green Screenin avulla -esitelmässä.  

Monessa kunnassa digitaaliset välineet nähdään luontevana osana kasvatuksen arkea, jossa niitä käytetään pedagogiikkaa rikastuttamaan. Tässä muutamia poimintoja eri kunnista:  

Ruskon esitelmästä:   

• Lasten lehtikoneella tehdään kuvakooste talven projekteista, teksteinä käytetään lasten omia kommentteja.   
• Salapoliisitehtävät, jossa lapsi ottaa itse kuvia ympäristöstään, esim. jotain kovaa, jotain pyöreää.  
• Lasten omien askartelujen kuvaaminen iMovien greenscreen-toiminnolla. Sovelluksella voi vaihtaa savilinnun taustan ja lähettää se matkaan minne vaan!  

Rovaniemen ja Kuhmon valokuvausta ja videointia koskevasta työpajasta: 

• Tavaran piilotus paritehtävänä. Toinen lapsi piilottaa pehmolelun, ja ottaa paikasta vihjekuvan, jonka perusteella pehmon voi löytää.  
• Tunnista esine -valokuvatehtävä, jossa tuttu lelu tai esine pitää tunnistaa vähemmän totutusta kuvakulmasta tai rajauksesta. 

Pirkkalan esitelmästä: 

• ChatterPix- sovelluksella äänien lisääminen lasten lenkkareille ja kuvallisille paidoille 
• Omien satukirjojen laatiminen Book creator -sovelluksella.  

Henkilökunnan digitaitojen lempeä edistäminen 

Entä jos laitteet tuntuvat vierailta ja käyttöönotto epäilyttää? Jätetäänkö teillä digi mieluummin sen yhden osaajan työksi? 

On hyvä muistaa, että yksinkertaisimmillaan mediakasvatus on eri mediasisältöihin tutustumista ja keskustelua lasten kokemuksista – eli jokaiselle kasvattajalle aivan tutusta asiasta, kuten Riikka Vuorinen tuo esiin esitelmässään. Yhdessä on hyvä puhua myös pelottavammista mediahahmoista, kuten Muumien Mörkö-hahmosta. 

Digiohjaaja Kati Roivion Lasten mielenkiinnon kohteista kohti digitaalisuutta -esitelmässä kuullaan rohkaisevia esimerkkejä siitä, miten kasvattajat Savonlinnassa ovat vähäisistä digitaalisten välineiden käyttökokemuksistaan huolimatta alkaneet harjoitella median tekemistä yhdessä lasten kanssa. Saimaa-aiheen käsittely yhdisti monien taitojen opettelua aina tiedonhausta taiteeseen ja mediaesitysten tekemiseen. Työskentely yhteisen teeman parissa kasvatti myös tapoja antaa vertaistukea oppimiseen työyhteisön sisällä.   

Lempäälässä henkilökunnan osaamisen tueksi on kehitetty kiertävät digisalkut, joista kertoo digimentori Kati Laitinen Uusien lukutaitojen jalkautuminen Lempäälän varhaiskasvatuksessa -esitelmässään. Näin myös perhepäivähoitajat on saatu digiuteliaisuuden ja osaamisen tuen piiriin.  

Lempeää suhtautumista uudistuksiin viestittää myös apulaisprofessori Pekka Mertala puheenvuorossaan Mitä kaikkea uudet lukutaidot voivat olla? Mertala kehottaa katsomaan arjen teknologian käyttötilanteita uudella tavalla, ja antamaan lapsille toimijan roolia myös vaikkapa silloin, kun tulostetaan tiedote päiväkodin seinälle, tai kirjoitetaan sähköpostiviesti huoltajille.  

Yhteistyö yli hallintorajojen saattaa helpottaa omaa työtä. Inspiroivia esimerkkejä kuullaan digitutor Sanna Kanniston kertomina Pirkkalasta, jonka kekseliäissä tapahtumissa yhdistyy digi, liikunta ja lukuilo.  

Lisätietoja medialukutaidon edistämisestä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa sekä hyvän pedagogisen toiminnan kuvauksista:
projektiasiantuntija Sari Murtonen, sari.murtonen@kavi.fi  

Tekstin laati: Leena Pylkkö, KAVI