Medialukutaitoa kaikille: Uudet eurooppalaiset päätelmät julkaistu

Euroopan unionin neuvosto on julkaissut uudet päätelmät medialukutaidosta jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Vaikka päätelmillä ei ole suoraan oikeusvaikutuksia, ne ovat merkittäviä poliittisia sitoumuksia ja kannanottoja Euroopan tulevaisuudesta.

Päätelmät vahvistavat medialukutaidon merkitystä eurooppalaisella tasolla sekä tukevat rakenteiden luomista systemaattiselle – kaikki ihmiset kattavalle – medialukutaidon edistämiselle.

Muuttuva mediakulttuuri luo tarpeen medialukutaidon kehittämiselle

Päätelmien lähtökohtana on muuttuva mediakulttuuri ja sen merkitys eri elämän alueilla. Positiivisten vaikutusten lisäksi muutokset ovat avanneet tilaa myös negatiivisille ilmiöille, kuten disinformaatiolle, manipulaatiolle ja vihapuheelle.

Jatkuva muutos edellyttää kansalaisilta ja yhteiskunnalta jatkuvaa mukautumista.
Monet uudet henkilökohtaiset ja sosiaaliset tiedot ja taidot ovat päätelmien mukaan tarpeen, jotta kaikenikäiset kansalaiset voisivat saada, valita, ymmärtää sekä käyttää asiantuntevasti ja vastuullisesti tietoa. Päätelmät korostavatkin elinikäisen ja myös vapaamuotoisen oppimisen merkitystä. Samoin tiedostetaan medialukutaidon edistämisen moninaisuus ja muistutetaan, että monien eri alojen ammattilaisilla ja organisaatioilla on tärkeä rooli yhteisessä työssä.

Päätelmissä medialukutaito ymmärretään laaja-alaisesti. Medialukutaito esitetään päätelmissä yhteiskäsitteeksi, joka

“sisältää kaikki tekniset, kognitiiviset, sosiaaliset, yhteiskunnalliset, eettiset ja luovat valmiudet, jotka antavat kansalaiselle mahdollisuuden hankkia ja käyttää tietoja ja mediaa tehokkaasti sekä luoda ja jakaa turvallisesti ja vastuullisesti mediasisältöä eri alustojen kautta.”

Päätelmät myös muistuttavat, että medialukutaidon tavoitteena on tukea kriittistä ajattelua, eikä sitä pitäisi rajoittaa vain työkaluista ja teknologiasta oppimiseen.

Askeleet kohti medialukutaidon eurooppalaista tulevaisuutta

Päätelmissä EUn hallitusten äänenä toimiva EUn neuvosto kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota erilaisiin toimenpiteisiin.

Jäsenvaltioiden osalta päätelmissä kehotetaan esimerkiksi:

• toteuttamaan järjestelmällisesti toimia, joilla lisätään tietoutta medialukutaidon tärkeydestä ja tuetaan medialukutaitoa koskevien politiikkojen johdonmukaista kehittämistä ja täytäntöönpanoa
• tukemaan (kansallisten, alueellisten, paikallisten, aihekohtaisten) medialukutaitoverkostojen perustamista ja kehittämistä
• kehittämään medialukutaitoa varten elinikäisen oppimisen toimintamallin kaikille ikäryhmille ja tukemaan pilotti- ja tutkimushankkeita, jotta voidaan luoda ja kehittää eri kohderyhmille suunnattuja menetelmiä, toimia ja sisältöjä
• tukemaan medialukutaidon opetus- ja koulutusaineistojen kehittämistä ja jakamista sekä systemaattisen toimintamallin kehittämistä eri alojen ammattilaisten pätevyyksien kehittämiseksi
• kannustamaan kulttuurilaitoksia, kansalaisjärjestöjä ja journalistijärjestöjä ottamaan käyttöön medialukutaitoon liittyviä elinikäisen oppimisen ohjelmia ja
• kannustamaan kaikenlaisia mediaorganisaatioita, erityisesti julkisia tiedotusvälineitä, kehittämään ja edistämään medialukutaitoaloitteita ja osallistumaan muiden sidosryhmien aloitteisiin ja hankkeisiin

Komissiota päätelmät kehottavat puolestaan esimerkiksi:

• yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tehostamaan ja kehittämään edelleen eurooppalaisen medialukutaitoviikon konseptia ja edistämään osallistumista tapahtumaan
• Kehittämään medialukutaitoa koskevaa yhteistyötä ja ajatusten ja käytäntöjen vaihtoa eri sidosryhmien välillä tulevan eurooppalaisen digitaalisen median seurantafoorumin puitteissa
• varmistamaan, että kaikissa jäsenvaltioissa otetaan huomioon paikalliset erityispiirteet ja valmiudet sekä eri sidosryhmien välisen yhteistyön tarve. Näin esimerkiksi mahdolliset toimenpiteet ovat sovellettavissa ja toimivia.
• kehittämään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa systemaattiset kriteerit ja arviointiprosessit EU-rahoitteisia medialukutaitohankkeita ja -aloitteita varte
• kehittämään yhdenmukaisen ja vertailukelpoisen menetelmän medialukutaidon kehittymistä koskevaa jäsenvaltioiden raportointia varten

Lisäksi päätelmät kehottavat komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan ja toteuttamaan systemaattisesti, kattavasti ja monialaisesti lisätoimia medialukutaidon kehittämiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi. Kehittämisen ja tutkimuksen rahoitusmahdollisuuksia tulisi edistää esimerkiksi EUn rahastoissa ja ohjelmissa. Merkittäviksi tutkimuskohteiksi mainitaan mm. medialukutaidon kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet sekä uuden median ja viestintäalustojen vaikutukset hyvinvointiin.

Miltä päätelmät näyttävät Suomesta käsin?

Uudet päätelmät korostavat monia suomalaiselle mediakasvatukselle tuttuja asioita. Niissä on paljon samaa kuin kansallisissa mediakasvatuslinjauksissa, jotka painottavat systemaattisen, kattavan ja laadukkaan toiminnan merkitystä. On hienoa huomata, että EU-tasollakin painopistettä ainakin pyritään siirtämään projektiluotoisuudesta pitkäjänteisen kehittämisen suuntaan. Myös medialukutaidon ja mediakasvatuksen tutkimukselle on jatkuvaa tarvetta niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

On hyvin tervetullutta, että päätelmissä huomioidaan medialukutaito kaikille tärkeänä asiana. Suomessa aikuisten mediakasvatukseen on kiinnitetty huomiota jo hyvän aikaa, ja toivottavasti myös EU-yhteistyössä asia saa ansaitsemaansa painoarvoa. Lasten mediakasvatus on toki vähintään yhtä tärkeää kuin ennenkin. On tärkeää, että riittävät resurssit pyritään varmistamaan, eikä asetettaisi eri ikäryhmien mediakasvatusta kilpailemaan keskenään.

Medialukutaidon ja mediakasvatuksen monipuolisuus on perinteisesti tavattu nähdä suomalaisen mediakasvatuksen vahvuutena. EU-tasolla disinformaation torjunta on viimeisten vuosien aikana asettunut yhä kiinteämmin käsikynkkään medialukutaidon kanssa. Ja aivan ymmärrettävistä syistä! Tässä kohtaa on silti syytä olla nyt ja jatkossa tarkkana, jotta ne eivät pääse muodostumaan synonyymeiksi. Medialukutaidon laaja-alaisena yksilöiden ja yhteisöjen elämäntaitona tulee pysyä todellisena tavoitteena ja kehittämisen kohteena. Sitä ei saa päästää typistymään protektionismin alaviitteeksi.

Me KAVIssa toimimme aktiivisesti medialukutaidon kehittämiseksi kansainvälisessä yhteistyössä, ja edustamme Suomea useissa EU-tason asiantuntijaryhmissä. Kokonaisuudessaan näyttää siltä, että uudet päätelmät luovat hyvän pohjan kansainväliselle yhteiskehittämiselle. Ne tarjoavat myös tärkeitä vaikuttamisen paikkoja suomalaiselle, monipuolisesti medialukutaitoa tarkastelevalle lähestymistavalle.

Saara Salomaa, apulaisjohtaja, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Lauri Palsa, erityisasiantuntija, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Kuva: Markus Spiske/Unsplash