Esimerkkejä kirjastojen monenlaisesta mediakasvatuksesta

Medialukutaidon kehittämistä tehdään kirjastoissa lukuisilla eri tavoilla. Joillakin alueilla, kunnissa tai yksittäisissä kirjastoissa on voimassa yhteinen mediakasvatussuunnitelma, jossa voidaan määritellä esimerkiksi tavoitteet ja vastuualueet mediakasvatukselle. Myös teemaviikkoihin ja erilaisiin toistuviin tempauksiin osallistuminen voi viedä mediataitoja eteenpäin ja uudelle tasolle. Aina mediakasvatuksen toteuttajan ei tarvitse olla kirjaston ammattilainen, vaan panosta voi pyytää myös muilta tahoilta. Keräsimme alle muutamia konkreettisia esimerkkejä, millaista mediakasvatus voi olla kirjastoissa.

Petrus Jauhiainen, Tikkurilan kirjasto, Vantaa

“Vastuualueeni on tapahtumien järjestäminen lastenosastolla avoimille yleisöille, erityispainotuksena esikoululaiset ja perheet. Näiden yleisöjen tapahtumiin olen pyrkinyt tuomaan kevyttä mediakasvatuksellista sisältöä mukaan mm. robotiikkaa esikoululaisille ja animaatiota sekä green screen –kuvausta yleisötyöpajoissa. Mediakasvatus omassa työssäni on ensisijassa tuoda laitteet ja sovellukset lähelle asiakasta, ihmetellä niitä yhdessä heidän kanssaan, ja tutustua niiden mahdollisuuksiin tuottaa kuvaa ja ääntä. Syvempiin mediakasvatuksen sisältöihin en aio sukeltaa näiden yleisöjen ja tapahtuma-aikojen puitteissa, vaikka mielestäni kirjasto voisi hyvin olla ympäristö myös suunnitelmallisemmalle ja perusteellisemmalle mediakasvatukselle.

Vuonna 2017 olin mukana monilukutaitoa edistävässä hankkeessa Vantaan kaupungilla, toimipaikkanani Hakunilan kirjasto. Tällöin en ollut kirjastonhoitajan tehtävissä, vaan taidekasvattajana järjestämässä hankesuunnitelman mukaisesti monilukutaitoja kehittävää ja tukevaa toimintaa kirjastoasiakkaille. Pääasiallinen kohderyhmä oli perheet, mutta eniten järjestetty toiminta tavoitti alakouluikäisiä lapsia. Järjestin noin vuoden ajanjaksolla useita, viikottain vaihtuvia, ja eri medioihin keskittyviä avoimia työpajoja, sekä aikuisyleisölle suunnattua valokuvalukupiiri-toimintaa.

Vantaan Helmet-kirjastoissa toimii myös visuaalisen lukutaidon edistämisen verkosto, johon itsekin kuulun, ja joka kannustaa ja resurssoi taide- ja mediatyöpajojen järjestämistä. Verkosto ei kuitenkaan määrittele, mitä on järjestettävä kussakin kirjastossa, vaikka pyrkii kuitenkin suunnitelmallisuuteen.”

Iivari Koutonen, Pedar Jalvi -kirjasto, Utsjoki

”Utsjoella mediakasvatusta tehdessä ovat haasteet ja voimavarat yleensä molemmat seurausta samoista tekijöistä: ihmisten vähyydestä, kaksikielisestä yhteisöstä ja pitkistä välimatkoista. Pitkät välimatkat saattavat kuulostaa pelkältä ongelmalta, mutta myös niistä aiheutuu hyötyä: kun ihmiset lähtevät asioimaan, he asioivat kerralla kaikkialla, eli kirjastoonkin tullaan säännöllisesti.

Ihmisten vähyys vaikuttaa siihen, että työaikaa mediakasvatukseen on vähän niin kirjaston kuin koulunkin puolella, tuskin yhteensä edes puolta henkilötyövuotta. Mutta samalla yhteistyö on helppoa: kirjastolaisena tuntee kaikki opettajat henkilökohtaisesti, ja kun koululaisia on kunnassa vain vajaat sata, myös enimmät oppilaat. Siten mediakasvatuksen sisältöjen suunnittelu on helpompaa, ja esimerkiksi on aika helppo seurata mitä somealustoja kulloinkin aktiivisimmin käytetään ja mitkä aiheet ovat milloinkin ajankohtaisia. Kaksikielisyys tuo eniten haasteita, sillä vaikka aivan viime aikoina monet kansalliset tahot ovat alkaneet julkaista pohjoissaamenkin kielellä materiaaleja, on suurin osa valmiista mediakasvatusmateriaalista lähinnä suomeksi. Silloin on käännätettävä virallisilla kääntäjillä, tai jos siihen ei ole aikaa, käännettävä itse ja sitten tarkistettava saamenkielisiltä, onko käännös mitenkään järkevää. Mutta ilo, jonka arkeen tuo se, että voi tarjota mediasivistystä ihmisille heidän omalla kielellään, on moninkertainen vaivaan.”

Mervi Outinen, Luumäen kirjasto

“Meillä Luumäellä ollaan osallistuttu kansalliseen Mediataitoviikkoon nyt kahtena vuotena. Pidimme koulukeskuksen kanssa yhteistyöpalaverin parisen vuotta sitten ja siellä toivottiin lisää tapahtumia etenkin
alakoululaisille. Järjestimme siis mediataitotyöpajan,
jonka kohderyhmänä on ollut kuudes luokka. Työpajan sisällöt ovat pyörineet visuaalisten tehtävien muodossa ja niillä on harjoiteltu esimerkiksi valeuutisten
tunnistamista.”

Emilia Melasuo, Turun kaupunginkirjasto

”Turun kaupunginkirjastossa järjestetään kaikille kaupungin nelosluokkalaisille Mediamatka. Se on noin
puolentoista tunnin tiivis paketti, jossa yhdessä pohditaan mediaa lasten arjessa, ikärajoja, tiedon luotettavuutta, valeuutisia, klikkiotsikoita, mediaa tunteiden herättäjänä. Lapset saavat tehdä ryhmissä tehtäviä tabletilla ja kuvata videoita. Samalla harjoitellaan myös kirjaston käyttöä: aineiston etsimistä verkkokirjastosta ja hyllystä ja kirjojen tietosisällön arviointia. Aika kuluu yleensä tosi vauhdikkaasti ja lapset ovat innoissaan!”

Teksti: Julia Alajärvi, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Kuva: Ilkka Vuorinen, Kirjastot.fi