Mitä uusi tutkimus sanoo suomalaisten medialukutaidoista

Tammikuussa 2026 julkaistussa Nordic Media Literacy Survey -tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa pohjoismaalaisten medialukutaitoa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin mediakasvatusviranomaiset, ja siihen osallistui yli 12 000 pohjoismaalaista. Tulosten mukaan pohjoismaalaisten medialukutaito on hyvä, mutta osaamiserot vaihtelevat selvästi eri ikäryhmien välillä. Koko tutkimukseen voit tutustua tämän artikkelin kautta. Raportti sisältää myös erilliset koosteet eri maiden tuloksista ja tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisilta vastaajilta saatuja tuloksia. Suomessa tutkimukseen osallistuivat yli 16-vuotiaat vastaajat.

Vastaajien ikä vahvistaa perinteisten medioiden merkitystä

Tutkimuksessa suomalaisilla vastaajilla on korkein osuus (27 prosenttia) ikäryhmässä 65+, ja lähes puolet (45 prosenttia) vastaajista on yli 55-vuotiaita. Ikäryhmät on tasapainotettu vastaamaan Suomen väestörakennetta. Kun sukupolvien välillä on eroja median käytössä, ne näkyvät myös tässä tutkimuksessa – erityisesti uutisten seuraamisessa sanomalehdistä, uutissovelluksista tai televisiosta.

Televisio, sosiaalinen media ja ilmaiset uutissovellukset ovat Pohjoismaissa tärkeimmät uutislähteet. Suomessa television katsominen uutisten seuraamiseksi on hieman suositumpaa kuin muissa Pohjoismaissa, mikä selittyy osin vastaajien korkeammalla iällä. Ilmaisten suoratoistopalveluiden, kuten Yle Areenan, suosio korostaa televisiopohjaisen uutiskulutuksen merkitystä. Tämä trendi näkyy erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä, jotka suosivat maksuttomia tv-kanavia ja suoratoistopalveluita. Nuoremmat taas kuluttavat sisältöä verkossa, maksullisissa palveluissa ja mobiililaitteilla.

Ikäryhmien erot mediankäytössä ovat selviä, mutta niiden vaikutusta medialukutaitoon on vaikea arvioida. Yksi yhteinen näkemys Pohjoismaissa on televisiouutisten luotettavuus ja merkitys. Niitä pidetään uskottavina ja tasapuolisina tiedonlähteinä, jotka vahvistavat sananvapautta ja demokratiaa – tämä pätee myös Suomessa.

Suomessa käytetään WhatsAppia, muualla Facebook Messengeriä

Suomalaiset tunnistavat hyvin julkisen palvelun ja kaupallisen median eron: Ylen rahoitus tulee veroista, kun taas MTV:n tulot perustuvat mainontaan. Tämä kertoo korkeasta medialukutaidosta mediayhtiöiden toimintamallien ymmärtämisen osalta. Sanomalehtiä pidetään luotettavina ja demokratiaa vahvistavina, kun taas sosiaaliseen mediaan suhtaudutaan kriittisemmin. Monet epäilevät somen uskottavuutta ja merkitystä, vaikka ajattelevatkin sen tarjoavan tilaa moninaisille mielipiteille.

Suomi on digitaalisesti hyvin verkottunut maa ja digitaalisten välineiden käyttöaste on suurta. Tutkimus nostaa esiin WhatsAppin erityisen roolin Suomessa: se ei ole vain viestisovellus, vaan tärkeä kanava sukupolvien välisessä viestinnässä, vanhempainryhmissä ja harrastustoiminnassa. Toinen pikaviestintään tarkoitettu palvelu, Facebook Messenger, sen sijaan on vähiten käytetty Pohjoismaista juuri Suomessa. Facebook on puolestaan edelleen suosituin sosiaalinen media Pohjoismaissa, mutta Suomessa sen käyttäjäkunta on pienin.

Tietoturvan ja yksityisyyden osalta suomalaiset ovat aktiivisia. Yleisin toimenpide on selaushistorian poistaminen, ja lähes yhtä suosittua on estää henkilöitä tai yrityksiä sosiaalisen median palveluissa sekä päivittää yksityisyysasetuksia. Sähköpostin käyttö on vähäistä – vain 19 prosenttia lähettää sähköpostia päivittäin, mikä on Pohjoismaiden pienin luku. Silti 72 prosenttia kokee osaavansa auttaa muita sähköpostin käytössä, mikä kertoo hyvistä perustason digitaidoista.

Suomalaiset ovat kriittisiä tiedon arvioinnissa. Useimmat uskovat, että hakutulosten järjestys perustuu sponsoroituihin sisältöihin. Kun tieto vaikuttaa epäluotettavalta, suomalaiset vertaavat sitä muihin lähteisiin tai tarkistavat aiheen luotettavuutta muualla verkossa. Myös verkkosivujen osoitteiden tarkistaminen on yleistä.

Suomalaisista 43 prosenttia on käyttänyt tekoälypalveluja viimeisen kolmen kuukauden aikana. Suomalaiset ja islantilaiset kokeilevat tekoälyä etenkin uteliaisuudesta, eivät niinkään apuna kirjoitustöissä. Tämä kertoo avoimuudesta uusille teknologioille.

Mitä tuloksista voi oppia?

Kun tutkimuksen tuloksia summataan yhteen, voidaan todeta, että nuoret aikuiset hyötyisivät harjoitteista, jotka vahvistavat heidän kykyään arvioida verkon tietoa kriittisesti. Vanhemmille ikäryhmille voisi tarjota toimintoja, jotka lisäävät digiviestinnän taitoja ja rohkeutta tuottaa sisältöä verkossa. Kaikille ikäryhmille on tärkeää syventää ymmärrystä sosiaalisen median luotettavuudesta, etiikasta ja vaikutuksista.

Suomen medialukutaidon kenttä heijastaa sekä kansallisia erityispiirteitä että yhteisiä pohjoismaisia trendejä. Vuonna 2026 julkaistaan päivitetyt medialukutaidon linjaukset, jotka tukevat kriittistä ajattelua ja mediakasvatusta. Näin Suomi voi vahvistaa medialukutaitoa ja auttaa yksilöitä navigoimaan monimutkaisessa mediaympäristössä luottavaisesti.

Teksti: Nordic Media Literacy Survey (ss.160-163 teksti, 182-183 kuvat), Julia Alajärvi

Artikkelin pääkuva: Subodh Agnihotri /iStock