Pohjoismaalaisten mediataitoja kartoitettu ensi kertaa

Pohjoismaiden ministerineuvoston uusi pohjoismainen medialukutaitotutkimus Nordic Media Literacy Survey kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen vertailukelpoista tietoa eri Pohjoismaiden medialukutaidosta. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin mediakasvatusviranomaiset, ja siihen osallistui yli 12 000 pohjoismaalaista. Tulosten mukaan pohjoismaalaisten medialukutaito on hyvä, mutta eri ikäryhmien välillä on suuret osaamiserot.

Tärkeää kriisinkestävyyden ja demokratian kannalta

Kolmasosa 16-44-vuotiaista nuorista aikuisista kokee, että heidän on vaikea pysyä ajan tasalla uutisista. Noin viidesosa yli 55-vuotiaista ei pyri varmentamaan vääräksi epäilemänsä uutissisällön todenperäisyyttä. Esimerkit osoittavat, että Pohjoismaissa on syytä jatkaa panostuksia medialukutaidon kehittämiseen.

– Medialukutaito on tärkeä osa pohjoismaisten yhteiskuntien resilienssiä. Kriisinkestävyys ja demokratia vahvistuvat, kun opetamme sekä lapsille että aikuisille lähdekritiikkiä ja annamme heille välineitä, joiden avulla he voivat havaita vaikuttamisyritykset ja valeuutiset. Tutkimus on tärkeä askel kohti sitä, että näitä kysymyksiä voidaan jatkossa analysoida ja käsitellä entistä tehokkaammin pohjoismaisella tasolla, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri sekä pohjoismaisesta yhteistyösta vastaava Anders Adlercreutz.

Yleisesti tutkimus osoittaa, että Pohjoismaat ovat hyvin samankaltaisia, vaikka erojakin on. Suurimmat erot eivät kuitenkaan ole maiden vaan eri ikäryhmien välillä.

– Nuoremmat elävät enemmän digimaailmassa, kun taas vanhemmat tuntevat paremmin perinteiset mediat. Tietämys ja ymmärrys erityyppisistä medioista, niiden toiminnasta ja sen vaikutuksista sisältöihin on tärkeää sekä lähdekritiikin että lähteiden luotettavuuden näkökulmasta, sanoo Ruotsin mediaviranomaisen analyytikko ja tutkimushankkeen päällikkö Catharina Bucht.

Ainutlaatuinen panostus

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada käsitys Pohjoismaiden väestön medialukutaidosta ja luoda tietopohja medialukutaidon edistämiseen. Tutkimus on ensimmäinen laatuaan, ja se valottaa mediaosaamista, -taitoja ja -asenteita.

– Pohjoismaat edistävät aktiivisesti medialukutaitoa. Sen sijaan meillä ei ole ollut yhteistä tietopohjaa, joka kuvaa väestön todellista osaamista. Mitkä osa-alueet tarvitsevat vahvistusta? Entä minkä väestöryhmien osaamista pitää kehittää? Nyt julkaistu tutkimus voi tarjota lisävalaistusta asiaan, Catharina Bucht sanoo.

Poimintoja aikuisten ja yli 16-vuotiaiden vastauksista

• Pohjoismaiden väestöllä on melko hyvä käsitys siitä, miten eri tiedotusvälineitä rahoitetaan (verojen tai mainonnan ja tilausten kautta).
• Valtaosa tietää, että sopimattomasta materiaalista voi ilmoittaa digialustoille. Kolmannes yli 55-vuotiaista ei kuitenkaan ole tietoinen tästä mahdollisuudesta.
• Tekoälytyökaluja käyttäneet kokevat muita enemmän, että tekoälyn käytöstä on hyötyä esimerkiksi demokratialle tai toimittajien työssä. Käyttäjät ovat silti yhtä huolissaan tekoälystä kuin ne, jotka eivät ole kokeilleet tekoälytyökaluja. Huolet liittyvät esimerkiksi siihen, että toden ja valheen erottaminen vaikeutuu ja että kehitys etenee liian nopeasti.
• Joka kolmas 16–44-vuotiaista kokee, että uutisista on vaikea pysyä perillä.
• Neljä kymmenestä sanoo välttävänsä sosiaalisen median julkaisujen kommentointia somehyökkäysten pelossa.

Poimintoja 9-15 -vuotiaiden vastauksista

Teksti: Pohjoismaiden ministerineuvosto

Kuva: olaser / iStock