Miten meillä menee?

Mediakasvatusfoorumissa pohdittiin mikä alalla on jo hyvin ja mitä pitää vielä kehittää.

Mediakasvatusfoorumien olennaisena osana ovat työpajat, jossa alan asiantuntijat keskustelevat yhdessä alan ajankohtaisista kysymyksistä. Tänä vuonna yksi foorumin työpajoista keskittyi tarkastelemaan suomalaisen mediakasvatuksen kattavuutta, systemaattisuutta ja laatua sekä ideoimaan polkuja kohti entistäkin parempaa tulevaisuutta.

Työpajassa toimittiin ns. me-we-us -menetelmällä, jossa jokainen pohtii teemaa ensin itsekseen ja sitten pienessä porukassa. Lopuksi pienryhmien tuottamat ajatukset jaetaan yhteisesti. Erityisesti ryhmiä toivottiin vielä tuottamaan vähintään yksi ”kuningasajatus”, tärkein asia, jota tulisi edelleen kehittää. Kattavuus, systemaattisuus ja laatu olivat valittu tarkastelua ohjaaviksi teemoiksi, sillä niiden kehittäminen on kansallisen mediakasvatuslinjausten päätavoite.

Jo nyt hyvin toteutuvia asioita, eli mediakasvatuksen vahvuuksia, tunnistettiin joka ryhmässä.

Useimmin mainittiin laaja toimijakenttä: Meillä on paljon toimijoita, ammattilaisia ja asiantuntijuutta. Erityisesti järjestökenttä nousi esiin moninaisuudessaan, mutta myös kirjastojen mediakasvatustyötä, aiempaa inklusiivisempaa ja moninaisempaa representaatiota eri medioissa sekä KAVIn roolia kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä kokoavana toimijana kiitettiin.

Usein mainittuja vahvuuksia olivat myös lasten ja erityisesti nuorten tavoittaminen. Tavoittavuutta edistävät paitsi laaja toimijakenttä, myös hyvin medialukutaidon huomioivat opetussuunnitelmat, jotka velvoittavat koulutuksen järjestäjiä. Laadukkaat, hyvin saatavilla olevat ja monia kohderyhmiä huomioivat mediakasvatuksen oppimateriaalit nostettiin myös esiin useammassa ryhmässä. Suomalainen mediakasvatuksen tutkimus sekä toimijoiden välinen moniammatillinen yhteistyö tunnistettiin vahvuudeksi niin ikään useamman ryhmän keskusteluissa. Myös esimerkiksi mediakasvatusta tukeva lainsäädäntö, digitaitojen edistäminen sekä mediakasvatuskentän kyky tehdä myös uusia ja kiinnostavia avauksia nostettiin esiin vahvuuksina.

Keskeisten kehittämiskohteiden joukossa kirjo oli vielä laajempi kuin vahvuuksissa. Useimmin ryhmissä mainittiin tiettyjen kohderyhmien tavoittaminen, erityisesti aikuiset ja seniorit. Myös eri tavoin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, kuten koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien sekä monenlaisten vähemmistöjen, esimerkiksi maahanmuuttajien tai erilaisten oppijoiden, tavoittamisessa nähtiin olevan vielä runsaasti työsarkaa. Kohderyhmäsensitiivisyys puhututti myös useassa ryhmässä: toimintaa ja materiaalia on, mutta onko se sellaista, joka huomioi ja puhuttelee erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa ja -vaiheissa? Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo puhuttivat laajasti, paitsi kohderyhmien, myös alueellisen tasa-arvon ja esimerkiksi opetusryhmien välisen vaihtelun näkökulmista.

Useissa ryhmissä myös tiedostettiin, että mediakasvatustyöstä olisi saatava pitkäjänteisempää vaikuttavuuden ja kattavuuden kehittämiseksi. Tätä tukisi myös kattavampi ja pitkäjänteisempi toiminnan rahoitus. Moni ryhmä kaipasi myös lisää koulutusta, erityisesti sellaista koulutusta, joka tavoittaisi monialaisesti ammattilaisia, esimerkiksi lastenhoitajia ja sosionomeja. Yhteistyössä nähtiin sekä voimaa että kehittämisen paikkoja.

Sisällöllisesti erityisesti kriittistä medialukutaitoa ja medialukutaidon yhteiskunnallisia ja yhteisöllisiä ulottuvuuksia toivottiin painotettavan jatkossa enemmän. Tutkimusperustaisuutta ja tieteidenvälisyyttä kaivattiin myös lisää, mutta samalla tunnistettiin alan ahdinko erityisesti yliopistoissa: mediakasvatuksessa aktiivisia tutkijoita on nytkin vähän, ja säästöjen myötä tilanne heikkenee todennäköisesti tulevaisuudessa ennestään.

Millaisia sitten olivat kehittämisen kuningasajatukset? Niitä oli paljon, joten tiivistän tähän vain joitakin jokaiselta pienryhmältä.

• Laadukas elinikäinen mediakasvatus
• Tulevaisuusajattelu ja mediakasvatus osana demokratiakasvatusta
• Kohtaanto-ongelma, mediakasvatusta kohderyhmien mukaan, haavoittuvien ryhmien ja taitojen tunnistaminen sekä tarpeita palvelevat kontaktimuodot
• Vastaisku huolipuheelle
• Alueellisen tasa-arvon takaaminen
• Koulutus ja täydennyskoulutus
• Monitieteisen tutkimuksen edistäminen
• Valtakunnallista ohjausta ja kampanjointia, jotta kaikki ikäryhmät tavoitettaisiin, valtiolliset mediakasvatustoimijat enemmän näkyviin julkisuudessa ja paketoimaan mediakasvatuksen hyviä käytäntöjä
• Rahoituksen pitkäjänteisyys, rahaa & yhteistyötä

Kuten työpajoissa huomattiin, meillä Suomessa on moni asia mediakasvatuksessa jo hyvin. Ja jos voimme yhdessä tarttua näihin kehittämisehdotuksiin, toteutuvat mediakasvatuksen kattavuus, systemaattisuus ja laatu jatkossa entistäkin paremmin.

Työpajaan osallistui yhteensä 38 asiantuntijaa, jotka edustivat laajalla kirjolla erilaisia mediakasvatuksen parissa toimivia organisaatioita. Kiitos kaikille osallistujille asiantuntevista kommenteista ja ideoiden jakamisesta!

Teksti:
Saara Salomaa, erityisasiantuntija
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Artikkelikuva: iStock/Perawit Boonchu