Pohjoismaista yhteistyötä resilienssin vahvistamiseksi

Medialukutaidosta ja demokratiakasvatuksesta kiinnostuneet asiantuntijat kokoontuivat kaksipäiväiseen Medialukutaito ja demokratiakasvatus yhteiskunnallisen resilienssin rakentajina -konferenssiin Helsingin keskustakirjasto Oodiin 18.–19.9.2025. Tilaisuudessa kuultiin useita puheenvuoroja kaikista Pohjoismaista ja useilta yhteiskunnan eri alueilta. Konferenssi on osa Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuutta Pohjoismaiden ministerineuvostossa vuonna 2025.

Avauspuheenvuorossaan opetusministeri Anders Adlercreutz kertoi medialukutaidon olevan kansalaistaito ja muistutti sen merkityksestä kokonaisturvallisuudelle. Tiedon ja taitojen lisäksi uhkien ja epävarmuuksien aikana osallisuuden kokemus on entistäkin tärkeämpää. Myös Euroopan neuvoston kasvatuksesta vastaava johtaja Villano Qiriazi korosti osallisuutta ja demokratiaa vahvistavia toimia kasvatuksen rinnalla. Hän muistutti, että resilienssin vahvistaminen on kaikkien sektoreiden yhteinen asia – ilman kaikkien osallistumista ei löydy ratkaisuja ajankohtaisiin ongelmiin.

Liian suuria lupauksia ja luottamuksen laina-aikaa

Konferenssin pääpuhujilta kuultiin muun muassa tuloksia eri tutkimushankkeista sekä mielenkiintoisia anekdootteja. Median ja kasvatuksen professori Julian McDougall Bournemouthin yliopistosta aloitti puheenvuoronsa väitteellä, että mediakasvatusala on ollut taipuvainen liioittelemaan saavutuksiaan. Tämän ajatuksen hän perustaa muun muassa omiin tutkimustuloksiinsa ja hankkeeseen, jossa oli kartoitettu noin 400 erilaista projektia eri puolilta maailmaa. Projekteja yhdisti usein se, että ne olivat lyhyitä ja lyhyiden hankkeiden kautta on usein vaikeaa saada aikaan pysyvämpiä vaikutuksia. Toisena haasteena medialukutaidon alueella McDougall näkee sen, että lukutaitoa, myös medialukutaitoa, pidetään vielä usein staattisena asiana, kun se on oikeasti dynaamista eli jatkuvasti muuttuvaa ja myös ideologioista ja eri merkityksistä riippuvaa. Esityksessään McDougall kävi läpi muutosteoriaansa terveellisemmästä viestintäympäristöstä. Hänen mukaansa mediakasvatusta tulisi suunnitella, toteuttaa ja arvioida niin, että se johtaa osallistujille myönteisiin muutoksiin ja tukee heidän omia mahdollisuuksiaan osallistua terveemmän viestintäympäristön rakentamiseen.

Toisena pääpuhujana kuultiin Helsingin yliopiston DECA-hankkeen vanhempaa tutkijaa Minna Aslama Horowitzia, joka puhui moniulotteisesta luottamuksesta. Luottamus on hänen mukaansa aina sekä tietoon että tunteisiin perustuvaa. Esimerkiksi median luottamusta mitattaessa pitäisi avata tarkemmin vastaajien taustatietoja ja analysoida, miten ne vaikuttavat tuloksiin. Horowitzin mukaan hyviin tuloksiin luottamusta mittaavissa tutkimuksissa ei voi enää luottaa samalla lailla kuin ennen, vaan elämme luottamuksen kanssa laina-ajalla. Luottamuksen vahvistamisessa medialla on tärkeä rooli, mutta meidän tulee olla vahvasti tietoisia siitä, että Suomessakin on paljon ihmisiä, jotka eivät seuraa ns. perinteistä mediaa vaan heillä on aivan erilaiset uutislähteet.

Uusi selvitys avaa pohjoismaalaisten taitoja ja mediankäyttöä

Konferenssissa kuultiin myös ensimmäisiä tuloksia lokakuussa julkaistavasta yhteispohjoismaisesta medialukutaitoselvityksestä. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaan selvitykseen osallistui lähes 10 000 aikuista ja yli 3200 lasta. Tavoitteena oli luoda uudenlainen metodi, jolla medialukutaitoa voitaisiin testata kansalaisten parissa. Kysymykset sisälsivät sekä tietoa mittaavia tehtäviä että tiedusteluja mielipiteistä ja mediankäytöstä.

Alustavissa päätuloksissa selvisi, että erovaisuuksia löytyy enemmän eri ikäluokkien kuin eri maiden vastaajien välillä. Sosiaalisen median hyvänä puolena pidettiin sen mahdollisuutta lisätä monimuotoisuutta, mutta toisaalta sen katsottiin heikentävän ihmisten luottamusta.

Eri maiden edustajat saivat nostaa esille tutkimusta tai omaa maataan koskevia merkittäviä tai yllättäviä tuloksia. Suomen tuloksissa korostui luottamus journalismiin ja etenkin Yleisradioon. Yhtenä yllättävänä tuloksena voitiin pitää lineaarisen television suurta suosiota mediankulutuksessa. Myös Norja nosti esille journalistisen median ja hieman muita korkeammat luvut muun muassa maksettujen sanomalehtisisältöjen kuluttamisessa. Tanskassa tuloksissa yllätti se, että useat vastaajista luulivat Facebookin olevan media, jolla on sisällöstä vastaava päätoimittaja. Ruotsi halusi puheenvuorossaan nostaa esille, miten samanlaisia vastaukset pääsääntöisesti olivat, kun taas Islanti muistutti, että he erottuvat muista vastaajamaista usealla alueella. Islannin näkemyksen mukaan heidän kannattaisi vähemmän yrittää olla kuin muut Pohjoismaat ja panostaa enemmän yhteistyöhön kaikkien kanssa.

Konferenssi jatkui torstaina työpajaesityksillä opettajankoulutuksen, kirjastoalan sekä elinikäisenoppimisen teemoilla. Perjantaina aiheena oli erityisesti demokratiakasvatus, johon liittyvistä nuorisovaltuustoista voit lukea lisää 23.9. julkaistavasta artikkelista.

Medialukutaito ja demokratiakasvatus yhteiskunnallisen resilienssin rakentajina -konferenssin järjestivät Opetus- ja kulttuuriministeriö, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Opetushallitus, Pohjoismainen kulttuuripiste ja Pohjoismainen elinikäisen oppimisen verkosto.

Teksti: Julia Alajärvi, erityisasiantuntija, KAVI

Artikkelin pääkuva: Katarina Koch / Opetus- ja kulttuuriministeriö