Kirjastot avainasemassa tulevaisuuden mediakasvatuksessa

Yleisten kirjastojen yksi tehtävä on edistää kansalaisille monipuolista lukutaitoa. Näitä taitoja voidaan kehittää mediakasvatuksen avulla, ja mediakasvatus onkin oleellinen osa kirjastojen työssä aktiivisen kansalaisuuden, tasavertaisuuden ja sivistyksellisten perusoikeuksien edistämisessä. 

Suomalaiset rakastavat kirjastoja: Lähes kaksi miljoonaa suomalaista lainasi jotain kirjastosta vuonna 2019. Kirjastoihin tehtiin tuolloin liki 54 miljoonaa fyysistä vierailua ja verkkokäyntejä oli yli 47 miljoonaa. Muutaman vuoden voimassa ollut tuorein kirjastolaki on kirkastanut yleisten kirjastojen tehtävänkuvia ja ottanut paremmin huomioon muun muassa yhteiskunnan nopean digitaalisen kehittymisen.

Kansalaisten medialukutaidon kehittämisessä kirjastoilla on ollut merkittävä rooli jo pitkään. Uuden lain myötä merkitys tunnustetaan entistä paremmin. Yhtenä yleisten kirjastojen perustehtävistä on tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon.

”Pykälän perusteluissa todetaan, että kirjasto tukee monipuolista lukutaitoa ohjaamalla käyttäjiä erilaisten mediasisältöjen vastaanottamisessa ja tuottamisessa sekä tieto- ja viestintäteknologian käytössä. Mediakasvatus asettuu tehtäväkuvauksen sisälle”, kertoo kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Aaltosen mukaan uudessa laissa on kirjattu vahvasti myös kirjastojen yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.

”Mediakasvatuksen osalta kirjastolla on jo vakiintuneita, tuttuja yhteistyökumppaneita, mutta lain toivoisi edistävän aktiivista uusienkin kumppanuuksien rakentumista. Yhteistyö sisältää myös ajatuksen yhteisestä tavoitteesta ja toimijoiden erilaisista rooleista kunkin vahvuuksia hyödyntämällä.”

Kulttuuriasiainneuvos Tapani Sainio puolestaan toivoo, että kirjastot rohkaisevat eri-ikäisiä ihmisiä uudenlaisien sisältöjen pariin, huomioiden julkaisuun liittyvät vastuut ja mahdolliset tekijänoikeudet.

”Internetistä saatavilla olevat sisällöt ja erilaiset sosiaalisen median kanavat ja muut ohjelmistot ovat lisänneet hurjasti mahdollisuuksia sisältöjen luovaan käyttöön ja julkaisemiseen. Yksi palvelu, mitä kirjastoissa voitaisiin hyödyntää, on Finna.fi –palvelu, jossa on paljon paikallisestikin kiinnostava sisältöä”, Sainio kertoo.

Linjaukset tukevat kirjastojen kehittämistyötä

Medialukutaidon kehittyminen syntyy kirjaston henkilökunnan ja sen asiakkaiden vuorovaikutuksessa. Aaltosen ja Sainion mukaan kirjastojen henkilöstön mediakasvatusosaamisen kehittäminen on yksi keskeinen jatkuvan oppimisen osa-alue. Kirjastolain uudistuksen yhteydessä muodostettiin yhdeksän alueellista kehittämistehtävää hoitavaa kirjastoa, joiden yksi tärkeä tehtävä on kirjastohenkilöstön osaamisen kehittäminen.  Lisäksi käynnissä oleva yleisten kirjastojen Digituki –hanke sisältää kirjastohenkilöstön osaamisen kehittämisen painotuksen. 

Myös hiljattain julkaistut Medialukutaidon kansalliset linjaukset pyrkivät tukemaan kirjastoja mediakasvatustyössä ja sen kehittämisessä. Kirjastojen merkitys on tuotu linjauksissa esiin useaan otteeseen ja monet alan asiantuntijat ovat olleet työstämässä linjausten tekstejä.

Tapani Sainion mukaan medialukutaitolinjaukset ovat kunnianhimoiset ja laajat, sillä nyt medialukutaidot nähdään selkeästi kaikille kuuluvina kansalaistaitoina.

”Linjaukset antavat kirjastoille paljon mahdollisuuksia ja tietysti kirjasto on yksi paikka missä linjaus muuttuu toiminnaksi. Se minkälaiseksi toiminnaksi, siitä pitää varmasti keskustella yhdessä.

Lukutaidot muuttuvat, kirjastojen rooli säilyy

Palataan vielä käsitteeseen monipuoliset lukutaidot, mitä ne pitävät sisällään? Leena Aaltonen rinnastaa termin monilukutaitoihin ja siteeraa Monilukutaitoa opitaan ilolla –hanketta: ”Monilukutaito on taitoa ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Se on taitoa suhtautua maailmaan samaan aikaan avoimesti ja terveen kriittisesti.”

Yksi esimerkki monipuolisista lukutaidoista on kriittinen medialukutaito. Aaltosen mukaan lähteiden kirjon ja informaation määrän lisääntyminen edellyttää entistä kriittisempää otetta meiltä jokaiselta.

”Kriittinen suhde lähteisiin ja niiden sisältöihin on kirjasto-instituution ytimessä. Nyt myös jokainen yksilö tarvitsee yhä enemmän mediataitoja ja mediakriittisyyttä, koska erilaisia lähteitä ja tietoa on vapaasti kaikkien saatavilla kaikkialla ja kaiken aikaa.”

Tapani Sainio muistuttaa, että lukutaidon käsite on jatkuvassa muutoksessa. Uudet teknologiset innovaatiot ja muutokset kulttuurissa luovat uudenlaista tarvetta ymmärtää ja analysoida maailmaa. Tällä hetkellä esimerkiksi puhutaan tekoälyn lukutaidosta.

”Ehkä erilaisten lukutaitojen määrittely ei ole niin tärkeää kuin se, että nähdään mikä rooli kirjastolla kulloinkin voi olla. Onhan kirjastolainkin mukaan kirjaston tehtävänä tukea monipuolista lukutaitoa”, Sainio lisää.

Teksti: Julia Alajärvi, erityisasiantuntija

Kuva: Nea Ilmevalta

Lähteet: Leena Aaltosen ja Tapani Sainion haastattelut 2020, Tilastokeskus 2019, Suomen yleisten kirjastojen tilastot 2020