15.06.2021
Ikäihmisille media välittää uutisia, nuorten aikuisten mediankäytössä korostuu viihtyminen
Mitä nuoremmasta aikuisväestöstä on kyse, sitä isompi rooli mediankäytöllä on arjessa. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) selvitti Taloustutkimuksen kanssa aikuisten mediankäyttöä ja sen merkitystä heidän arjessaan. Kyselyn kohderyhmänä olivat 15–79-vuotiaat suomalaiset, eli aineisto sisälsi myös alaikäisten nuorten vastauksia.
Kyselyn mukaan suomalaiset käyttävät arjessaan eniten älypuhelinta, televisiota ja tietokonetta. Älypuhelin on päivittäisessä käytössä lähes jokaisella alle 50-vuotiaalla, kun taas 14 % yli 65-vuotiaista ei käytä sitä lainkaan. Sen sijaan päivittäinen radion kuuntelu, television katsominen sekä painetun sanomalehden lukeminen on yleisempää vanhemmilla vastaajilla. Toisaalta mielenkiintoinen havainto on se, että tabletin päivittäinen käyttö on suosituinta yli 50-vuotiaiden keskuudessa.
Kyselyssä mukana olevista sosiaalisen median palveluista käytetyimpiä ovat Facebook, Instagram sekä videojakopalvelut, kuten Youtube. Nuoremmilla vastaajilla sosiaalisen median käytössä korostuu muita aktiivisempi Instagramin, TikTokin sekä videojakopalveluiden päivittäinen käyttö. Näiden palveluiden käyttö on sitä yleisempää, mitä nuoremmasta vastaajasta on kyse. Sen sijaan aktiivisimmat Facebookin käyttäjät löytyvät 35–49-vuotiaista. Reilu kolmasosa 15–50 –vuotiaista sanoo pelaavansa usein digitaalisia pelejä, mutta sitä vanhemmista vain hieman yli kymmenes.
Runsas mediankäyttö mahdollistaa paljon, mutta siihen liittyy myös haasteita
Kysely osoittaa, että nuoremmat käyttävät mediaa vanhempia vastaajia enemmän viihtymiseen, oppimiseen ja sosiaalisten suhteiden luomiseen. Vaikka eri-ikäisillä ihmisillä median käyttöön liittyvät tarpeet ja merkitykset näyttäytyvät erilaisina, emme voi määrittää niiden perusteella hyvää tai oikeaa mediankäyttöä. Kuitenkin, mediankäytön tarpeet eivät aina lähde pelkästään meistä itsestämme, vaan tarvitsemme digitaalisessa yhteiskunnassa toimimiseen monenlaisia valmiuksia ja taitoja. Siksi onkin hyvä pohtia, miten varmistamme sen, että koko väestöllä on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua, oppia ja olla vuorovaikutuksessa median välityksellä.
“Median käyttöä tarkasteltaessa saadaan tietty kuva ihmisten suhteesta mediaan, mutta se on vain yksi osuus kokonaisuudesta. Pienempi median käyttö tai kulutus ei vielä suoraan kerro henkilön medialukutaidosta”, sanoo KAVI:n mediakasvatuksen asiantuntija ja projektipäällikkö Julia Alajärvi. Medialukutaidolla tarkoitetaan muun muassa median käyttötaitojen, tiedonhakutaitojen, mediakriittisyyden ja vuorovaikutustaitojen hallintaa. Mediavälineiden ja -sisältöjen vähäisempi ja rajatumpi käyttö voi kuitenkin kieliä esimerkiksi eriarvoisuudesta ihmisten välillä.
“Jos kokee, ettei enää pääse samalla tavalla palveluiden piiriin kuin ennen vahvaa digitalisoitumista, tai mediassa ei ole äänessä oman kaltaisia ihmisiä, se voi vaikuttaa valtavasti omaan hyvinvointiin ja paikkaan tässä yhteiskunnassa”, Alajärvi lisää.
Toisaalta mediankäytön merkityksiä ei tule katsoa vain toimijuuden ja osallisuuden näkökulmista. Alle keski-ikäisten mediankäytössä korostuvat vanhempiin aikuisiin verrattuna erilaiset hyvinvointiin liittyvät haasteet. Mediankäytöstä johtuvia, fyysistä oloa ja vireystilaa sekä nukahtamista heikentäviä vaikutuksia koetaan eniten 15–50-vuotiaiden keskuudessa. Myös esimerkiksi uutisten seuraamisesta johtuvaa ahdistusta koetaan eniten 15–35-vuotiaissa, joista lähes neljännes kokee, että uutiset ahdistavat heitä. Mielenkiintoista on, että aktiivisimmin uutisia seuraavat yli 50-vuotiaat, mutta heistä vain 10 % kokee uutisten seuraamisesta ahdistusta. Kuitenkin on huomioitava, että suurin osa vastaajista ei koe edellä mainittuja hyvinvointiin liittyviä haasteita omassa mediankäytössään.
Kyselyn tulokset tuovat esiin myös mediankäytön piirteitä, jotka koskevat kaiken ikäisiä. Ensinnäkin media on monella tavalla läsnä ihmisten jokapäiväisessä arjessa, ja valtaosa (86 %) seuraa aktiivisesti uutisia ja ajankohtaisia aiheita median välityksellä. Enemmistö myös käyttää viikoittain jotakin sosiaalisen median palvelua ja suurimmalla osalla on päivittäisessä käytössään jokin mediaväline, kuten älypuhelin. Toisaalta, kyselyn mukaan suhteellisen pieni joukko osallistuu aktiivisesti keskusteluun tai julkaisee usein omia kuvia tai videoita sosiaalisessa mediassa. Tämä herättääkin kysymään, kenen ääni kuuluu eniten mediassa? Saavatko kaikki halukkaat äänensä kuuluviin?