Koko kansan savotta: Medialukutaitoa tarvitaan arkeen, työelämään ja demokratian turvaamiseen

Digitalisaatio ja yhteiskunnan nopeat muutokset lieveilmiöineen ovat osoittaneet yhä selkeämmän tarpeen kaikenikäisten medialukutaidon edistämiselle. Lapsille ja nuorille opetetaan jo medialukutaitoa läpi koulupolun, mutta vielä on ratkaisematta, miten myös aikuisten medialukutaitoja saataisiin kattavasti edistettyä.

Medialukutaito on tämän päivän keskeinen kansalaistaito, jota kaikenikäiset tarvitsevat. Lapsille ja nuorille kohdistetaan mediakasvatusta nykyään varsin kattavasti. Suurimmat haasteet koskevatkin sitä, miten aikuisväestö tavoitettaisiin ja heidän medialukutaitojaan saataisiin kehitettyä.

Medialukutaidon avulla ratkotaan arjen ja työelämän ongelmia, mutta sitä tarvitaan myös demokratian toiminnan turvaamisessa ja uudenlaisiin modernin ajan kriiseihin varauduttaessa. Harhaanjohtavan tiedon leviäminen on yksi nykyajan ilmiöistä, johon medialukutaidon tehokkaalla edistämisellä voidaan vaikuttaa.

Prusskij pitää juuri dis- ja misinformaation leviämistä yhtenä aikuisten medialukutaidon edistämisen ajankohtaisimmista teemoista, sillä ilmiöllä on suora vaikutus demokraattisiin prosesseihin.

– Dis- ja misinformaation leviäminen voi rapauttaa uskoa ja
turvallisuuden tunnetta siihen, miten tämä yhteiskunta toimii ja rakentuu, Prusskij sanoo.

Vapaa sivistystyö on ollut mediakasvatuksen edistämisessä isossa roolissa. Aikuisväestölle on tarjolla medialukutaitoon, mediataitoihin ja digitaitoihin liittyviä kursseja kansalaisopistoissa. On kuitenkin yksi ongelma: harva aikuinen valitsee vapaaehtoisesti tulla kasvatetuksi. Mediakasvatuskurssit eivät vedä.

Tästä syystä opistoissa on yritetty paketoida kursseja ihmisille mahdollisimman houkutteleviksi.

Tehtävä on osoittautunut kuitenkin huomattavasti luultua vaikeammaksi. Jaana Nuottasen mukaan hiljattain käydyissä keskusteluissa kansallisen tason perustaidoista on jopa mietitty, pitäisikö medialukutaidon edistämistehtävästä luopua siksi aikaa, kunnes sen edistämiseen löydetään toimivia keinoja.  

– Tulee ehkä sellaisia turhautumisen hetkiä myös siitä, että tämä medialukutaidon edistäminen täällä roikkuu ja me emme löydä ratkaisua, Nuottanen sanoo.

Ratkaisuja olisi hyvä löytää pian, sillä uusia ilmiöitä syntyy koko ajan lisää. Mediakasvatusseuran Christa Prusskij nostaa esiin käyttäjien dataa keräävät somejätit, joiden algoritmit ohjaavat, mitä sosiaalisen median kanavissamme näemme ja seuraamme. Tähän liittyvät kysymykset somejättien vastuusta esimerkiksi väärän tiedon leviämisessä, ihmisten kuplautumisessa sekä tietoturvallisuudessa. Ihmiset törmäävät jatkuvasti tilanteisiin, joista suoriutuminen vaatii medialukutaitoja.

Mikä siis neuvoksi? TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n Hanna Vuohelaisella saattaa olla ongelmaan ratkaisu.

TIEKE edistää digitaalisia prosesseja organisaatioissa ja valmentaa aikuisia digitaidoissa sekä tuottaa materiaaleja ja palveluita digitaitojen parissa työskenteleville. Vuohelaisen mielestä muutoksen avainasemassa ovat työnantajat.

– Meillä on niin monenlaisia erilaisia työelämiä. Kun puhutaan ihan kenen tahansa työelämään osallistuvan taidoista, niin perustaidot ovat niitä ihan samoja taitoja, joita tarvitaan myös ihmisten arjessa, Vuohelainen sanoo.

Digitaitojen edistämisessä hyviksi havaittuja keinoja voisi soveltaa myös mediakasvatuksen edistämiseen. Medialukutaitoa voisi esimerkiksi sisällyttää työpaikkojen täydennyskoulutuksiin, sillä se kulkee usein käsi kädessä digitaitojen kanssa ja on kytköksissä työelämässä tarvittavaan osaamiseen.

– Digitaidoissa on paljon tehty organisaatioiden sisällä näitä erilaisia vertaistuen ja tutoroinnin malleja, miksei se toimisi ihan yhtä lailla tässäkin, Vuohelainen sanoo.

Mediakasvatusseuran Christa Prusskij, Kansalaisopistojen liiton Jaana Nuottanen ja TIEKEn Hanna Vuohelainen ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että vastuuta koko aikuisväestön mediakasvattamisesta ei voida laskea yksittäisten toimialojen tai yhteiskunnan sektoreiden harteille.

– Se on iso oppimisasia ja oppimistehtävä läpi kaikkien eri sukupolvien, Jaana Nuottanen sanoo.

Nuottanen toivoo, että asian tärkeyteen herättäisiin. Hän korostaa, että aiheesta tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua.

Hanna Vuohelainen on samoilla linjoilla. Kyse on loppujen lopuksi arvovalinnasta:

– Tuntuu siltä, että riskejä tunnistetaan ja tiedetään, mitä pitää tehdä tai mihin pitäisi kiinnittää huomiota. Mutta tarpeita on niin monia, että mihin ne resurssit sitten halutaan suunnata, Vuohelainen kiteyttää.

Sofia Kasari

Artikkelikuva: fizkes, iStock
Christa Prusskijn kuva: Mediakasvatusseura
Jaana Nuottasen kuva: Lauramaija Hurme, Kansalaisopistojen liitto
Hanna Vuohelaisen kuva: Jaakko Lukumaa

Aikuisten medialukutaito on Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa näkyvä teema. Lue tuoreesta katsauksesta, millaisin keinoin aikuisten medialukutaidon edistämistä voidaan kehittää: Katsaus 2021: Systemaattisia toimenpiteitä tarvitaan aikuisten medialukutaidon kehittämiseksi.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen selvitys aikuisten medialukutaidosta Suomessa julkaistiin huhtikuussa. Selvitykseen haastateltiin eri alojen ammattilaisia, jotka tekevät mediakasvatustyötä.

Lue selvitys täältä:

https://medialukutaitosuomessa.fi/wp-content/uploads/aikuistenmedialukutaito.pdf