Mediakasvatus on osa saamelaislasten perusoikeuksien toteutumista

Saamelaiset juhlivat tänään 6.2. kansallispäiväänsä, joka tunnetaan pohjoissaameksi nimellä Sámi álbmotbeaivi. Saamelaisten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus, jota suojellaan lailla. Mediakasvatus ja erilaisissa verkkoympäristöissä toimiminen tukevat saamelaislasten yhteyttä omaan kieleen ja kulttuuriin, sillä suurin osa heistä asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Mediatoimijuuden keskiössä on kieli, ja sen näkyvyys mediaympäristöissä on tärkeää saamelaisnuorten identiteetin rakentumiselle.

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus, jota suojellaan lailla. Saamelaisten perinteinen asuinalue, Saamenmaa, ulottuu keski-Norjan rannikolta Kuolan niemimaalle. Saamelaiset muodostavat yhden kansan neljän valtion alueella. Suomessa Saamenmaa ja saamelaisten kotiseutualue käsittävät Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän pohjoisosan, Lapin paliskunnan. Perusopetuslaki edellyttää, että saamelaisten kotiseutualueella asuvien ja saamea osaavien oppilaiden opetus annetaan pääosin saamen kielellä. Suomessa puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Saamen kielilakia sovelletaan myös valtion viranomaisiin, kuten Verohallinto, Kansaneläkelaitos, Digi- ja väestötietovirasto, Oikeuspalveluvirasto, valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies, yhdenvertaisuusvaltuutettu ja kuluttaja-asiamies.

Suurin osa saamelaislapsista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaakin Saamen kielten etäopetushanketta, joka järjestää täydentävää opetusta saamen kielillä verkossa. Yhteys omaan kieleen ja kulttuuriin rakentuukin monella lapsella ja nuorella erilaisissa mediaympäristöissä toimimalla. Esimerkiksi kolmella saamen kielellä tehty lastenohjelma Unna Junná tai muumit (Mumenvággi, Muumileehi, Muumlieʹǩǩ) ovat Suomessa asuvien pienten saamelaislasten mediaympäristöjä. Mediakasvatuksella on tällöin oppijan omia perusoikeuksia tukeva rooli.

Mediatoimijuuden keskiössä on kieli

Kielimaisemalla, kielen ilmentymillä toimintaympäristöissä, on viestintää suurempi symbolinen tarkoitus. Kielimaisema heijastaa valtaa ja politiikkaa, arvostusta ja asenteita. Kun kieli on näkyvä, on helpompi rakentaa omaa kieli-identiteettiä. Toimijuus mediaympäristöissä ei tarkoita vielä osallisuutta, sillä erilaisten sovellusten ja sivustojen kirjoitettu kieli on lähes aina valtakieli, kuten englanti tai suomi.

Yksi esimerkki kieleen liittyvästä osallisuuden jarrusta mediaympäristöissä on tiedonsyöttölaite, tuttavallisemmin näppäimistö. Erilaiset fyysiset näppäimistöt ovat skandinaavisella merkistöasettelulla, jolloin ne eivät sisällä kaikkia saamen kielten kirjaimia. Näppäimistöasettelua voi ohjelmallisesti muuttaa käyttöjärjestelmästä. Saamenkielistä näppäinasettelua käyttämällä kirjoittaminen onnistuu, joskin osa näppäimistä pitää opetella muistamaan ulkoa. Jos olet joskus kirjoittanut ei-skandinaavisella näppäimistöllä, tiedät, miltä ä- ja ö- kirjainten hakeminen tuntuu. Miltä tuntuisi opetella kirjoittamaan näppäimistöllä näkemättä kaikkia kirjaimia? Toki kosketusnäyttöjen näyttönäppäimistöjä on saatavilla saamen kielillä, mikä on osaltaan lisännyt saamen kielten näkyvyyttä erilaisilla media-alustoilla.

Myös julkishallinto voi viestiä useammalla kuin yhdellä kielellä. Viranomaisten tuottamassa kielimaisemassa englannilla saatetaan tavoitella sellaisia kohderyhmiä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Entä jos saamen kielet olisivat osa viestintää? Projektipäällikkö Sasu Leinonen on ollut mukana tuottamassa aineistoja kolmelle Suomessa puhutulle saamen kielelle jo kahdessa hankkeessa: Uudet lukutaidot- kehittämisohjelma tuotti Polkuja- oppaat medialukutaitoon ja ohjelmointiosaamiseen ja vuonna 2024 päättynyt ICME- hanke julkaisi Yhdenvertaisen medialukutaidon suunnitteluperiaatteet- huoneentaulut myös saamen kielillä. Sasun mielestä kääntäminen ei aina ole resurssikysymys:

”Usein tehdään materiaaleja vain muutamalla kielellä ja sitä perustellaan resurssien puutteella. Olen kuitenkin huomannut kahden materiaalituotannon aikana, että materiaalin kääntäminen saamen kielille ei kuitenkaan vie niin paljon resursseja, kuin voisi kuvitella. Minusta tuntuu, että pienellä työllä pystyy samalla jakamaan tärkeää tietoa eteenpäin ja ylläpitämään kieliä, jota voisi löytyä kirjoitettuna tekstinä enemmänkin. Siksi kehotankin kaikkia miettimään tuottamansa materiaalin kääntämistä myös pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi.”

Viranomainen voi siis aina antaa parempaa palvelua kuin mitä esimerkiksi kielilaki edellyttää. Näin tekoälyn aikakaudella on mainittava, että saamen kielet ovat pieniä vähemmistökieliä, jolloin käännöksen laadukkuuteen, tekstin käytettävyyteen ja lukijalähtöisyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tekoälyn käyttämistä käännöksissä tulee tarkkaan harkita, jos lopullista käännöstä ei osaa esimerkiksi itse tarkistaa. Kaikkea käännöstekstiä ei myöskään tarvitse lokalisoida, eli mukauttaa kohderyhmän tarpeisiin, sillä käännetty yleisteksti hakee paikkansa muun materiaalin joukosta. Käännetyn tekstin tulee kuitenkin olla ymmärrettävää niin, että avuksi ei tarvitse ottaa esimerkiksi alkuperäistä tekstiä.

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide! Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid! Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid! Hyvää saamelaisten kansallispäivää kaikille!

Outi Laiti, Ántte-Ásllat Leena Outi, työskentelee mediakasvatuksen erityisasiantuntijana Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa. Hän tarkastelee mediakasvatuksen tilaa saamelaisperspektiivistä myös vuoden muina päivinä.