Riittääkö kuudesluokkalaisten hyvä peruslukutaito monimuotoisten mediatekstien parissa?

Karvi arvioi keväällä 2024 kuudesluokkalaisten taitoja äidinkielessä ja kirjallisuudessa opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Lukutaidon vaatimukset lisääntyvät ja muuttuvat oppilaiden kasvaessa ja koulupolun edetessä, ja oppilaat kohtaavat arjessaan yhä monimuotoisempia tekstejä. Arvioinnissa käytetyt tekstit olivat opetussuunnitelman laajan tekstikäsityksen mukaisesti monimuotoisia, ja tehtävissä oli mukana esimerkiksi sarjakuva, uutinen, runo, tietoteksti, mielipidekirjoitus, mainoksia ja tilastoja.

Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että kouluissa keskitytään vahvasti peruslukutaitoon. Oppilaat löysivät taitavasti yksittäisiä tietoja monenlaisista teksteistä, ja lähes jokainen kuudesluokkalainen tunnisti esimerkiksi prototyyppisen mainoksen. Sen sijaan tietojen yhdistäminen ja päätelmien tai kriittisten tulkintojen tekeminen teksteistä ei sujunut yhtä hyvin.

Mainosten tunnistaminen ei ole aina helppoa kuudesluokkalaisille

Kuudesluokkalaiset kertoivat olevansa varsin ahkeria mediasisältöjen käyttäjiä. Viestittelyyn ja sosiaaliseen mediaan käytti aikaansa päivittäin 90 prosenttia tytöistä ja 80 prosenttia pojista. Suurin osa kuudesluokkalaisista myös selaili erilaisia nettisisältöjä päivittäin. Tytöistä näin teki 66 prosenttia ja pojista 57 prosenttia. Tytöistä puolet kertoi katsovansa päivittäin elokuvia, sarjoja, videoita tai kuvia ja pojistakin 43 prosenttia.

Runsaan mediakäyttönsä myötä oppilaat törmäävät todennäköisesti jatkuvasti arjessaan mainoksiin. Prototyyppisen mainoksen kuvineen ja hintoineen tunnisti arvioinnissa lähes jokainen kuudesluokkalainen.

Ruotsinkielisten koulujen oppilaista 41 prosenttia tunnisti myös toiseksi tekstilajiksi naamioituneen epätyypillisen mainoksen, kun taas suomenkielisissä kouluissa tällaisen mainoksen tunnisti vain 17 prosenttia oppilaista. Erityisen taitavia olivat ruotsinkielisten koulujen pojat, joista 43 prosenttia tunnisti mainoksen, vaikka muuten he eivät menestyneet arvioinnissa kovin hyvin. Puolet oppilaista tiesi, miksi yritys esittää mainoksessaan sosiaalisen median tunnuksia. Vain harva oppilas osasi kuitenkaan kertoa, kenelle mainos on tarkoitettu.

Nuoret eivät enää lue uutisia – ja se näkyy

Uutismedialiiton tutkimuksen mukaan nuorten suosituin uutismedia on Tiktok-videopalvelu ja yhä harvempi seuraa uutisia verkkosivuilta (YLE 2024). Arviointitulostemme perusteella kuudesluokkalaisille ei olekaan aivan selvää, kuka uutisia kirjoittaa. Tytöistä nettiuutisen kirjoittajan tunnisti 43 prosenttia ja pojista 37 prosenttia. Uutisen aiheen kuitenkin osasi kertoa 88 prosenttia tytöistä ja 86 prosenttia pojista. Pojat ymmärsivät hieman tyttöjä useammin, miksi uutinen on kirjoitettu, mutta tämä oli selvää vain noin viidesosalle oppilaista.

Mediasisältöjen parissa on tärkeää osata erottaa toisistaan ohjeet ja neuvot, faktat ja mielipiteet. Kuudesluokkalalaiset olivat tässä jo melko taitavia, ja noin kaksi kolmasosaa oppilaista osasi tämän hyvin. Suomenkielisten koulujen oppilaat erottivat lauseet toisistaan paremmin kuin ruotsinkielisten koulujen oppilaat. Erityisen suuri ero oli faktalauseen tunnistamisessa: suomenkielisten koulujen oppilaista faktalauseen tunnisti 72 prosenttia, ruotsinkielisten koulujen oppilaista vain 55 prosenttia. Tytöt olivat tässä poikia edistyneempiä sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa.

Netiketti on monella jo hallussa

Internetissä toimimiset pelissäännöt ovat tuttuja suurimmalle osalle kuudesluokkalaisista. Kaksi kolmasosaa tytöistä tiesi, miten saa toimia sosiaalisessa mediassa itse kuvaamansa videon kanssa, kun kohteena on vieras henkilö epäilyttävässä ympäristössä. Pojista oikean toimintatavan tiesi kuitenkin vain hieman alle puolet. Sen sijaan toimintasäännöt kaverin kuvaamiselle ja kuvien julkaisemiselle olivat kuudesluokkalaisille selvempiä. Kolme neljäsosaa tytöistä ja kaksi kolmasosaa pojista tiesi, saako kaverista kuvatun halventavan videon julkaista sosiaalisessa mediassa.

Kriittisessä lukutaidossa on vielä opittavaa

Kuudesluokkalaisilla näyttää olevan monenlaisia taitoja, joiden avulla he pärjäävät arjessaan ja osallistuvat yhteiskunnan toimintaan. Suurimmalla osalla perustaidot ovat hyvät. Arvioinnin tulosten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että suurin osa kuudesluokkalaisista ei vielä yllä ylimmille ajattelun tasoille, vaikka opetussuunnitelma sitä heiltä osin jo edellyttääkin. On myös huomattava, että kuudesluokkalaisten joukossa on paljon oppilaita, jotka eivät vielä osaa tehdä kirjaimellisen merkityksen ohi meneviä päätelmiä ja jotka eivät aina erota ohjeita mielipiteistä. Vaikka oppilaat osaavatkin tulkita esimerkiksi sarjakuvia ja tilastoja, huolestuttavaa on, että uutisten lukutaito ei ole kovin hyvällä tolalla. On tärkeää oppia erottamaan erilaiset mediasisällöt toisistaan. Tässä auttaa, jos ymmärtää, kuka on julkaissut sisällöt ja mikä niiden tarkoitus on.

Mediatekstien lukeminen on yhteiskunnallisen keskustelun ja kaupallisen vaikuttamisen näkökulmasta tärkeä kansalaistaito. Kouluissa tehdään paljon työtä oppilaiden monipuolisten lukutaitojen tukemiseksi. Opettajan tuki itsenäiseksi ja kriittiseksi lukijaksi kasvamisessa on olennaista erityisesti niille oppilaille, jotka eivät saa riittävästi tukea perheiltään.

Teksti: Annette Ukkola, johtava arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Kuvat: Karvi, pääkuva SeventyFour/iStock