Keskittymiskykyä ja yhteydenpidon tärkeyttä – mitä teemavuosi opetti mediasta ja hyvinvoinnista

Selvityksiä, artikkeleita, keskusteluja ja ongelmanratkaisua – kaikkea näitä ja paljon muuta mahtui Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatustiimin hyvinvoinnin teemavuoteen 2024. Mediakasvatustiimin työn painopisteitä määrittää vuosittain vaihtuva teema ja tänä vuonna keskityimme medialukutaitoon hyvinvoinnin ja mielenterveyden näkökulmista. Tavoitteena oli sekä kehittää tiimin osaamista ja valmiuksia aiheen parissa työskentelyyn että tuottaa tietoa ja viestintää mediakasvatuskentälle sekä kansalaisille.

Teema oli esillä jo helmikuussa järjestetyllä Mediataitoviikolla niin viestinnässä kuin sisällöissäkin. Näkyvimmin teemaa käsiteltiin vanhemmille ja huoltajille suunnatussa Nuorten mieli mediatulvassa -webinaarissa. Aiheina oli muun muassa digitaalinen pelaaminen ja hyvinvointi, miten puhutaan seksuaaliväkivallasta sekä nuorten hyvinvoinnin tukeminen etenkin sosiaalisen median käyttäjinä.

Mediataitoviikolla julkaistiin myös ensimmäiset tulokset KAVI:n toteuttamasta Nuoret ja älypuhelin -selvityksestä, jossa tarkastelimme 15-29-vuotiaiden älypuhelimen käyttöä ja hyvinvointia. Voit tutustua tutkimukseen tämän artikkelin kautta. Tutkimus julkaistiin kokonaisuudessaan toukokuussa ja siitä kumpuava yksi tärkeä huomio oli, että nuoret tarvitsevat enemmän tukea hyvinvointia tukevaan median ja älypuhelimen käyttöön. Sosio-ekonomisella asemalla oli merkitystä median kautta saaduissa negatiivisissa kokemuksissa, ja naiset kokivat enemmän sekä kielteisiä että myönteisiä asioista. Vastauksissa korostuivat myös ulkonäköpaineet ja älypuhelimen käytön vaikutukset uneen.

Esimerkkien haasteet ja mahdollisuudet

Toukokuussa järjestetyssä Mediakasvatusfoorumissa, KAVI:n mediakasvatusvuoden tärkeimmässä tapahtumassa ja mediakasvattajien kohtaamispaikassa, kaksi työpajaryhmää pääsi pureskelemaan Nuoret ja älypuhelin -kyselyn tuloksia ja etsimään ideoita haasteisiin vastaamisessa. Mediakasvatuksella nähtiin olevan annettavaa useisiin ongelmiin, mutta monet asiat ovat lopulta rakenteellisia kysymyksiä, joihin pitää etsiä ratkaisuja yhteiskunnassa laajemmin. Ulkonäköpaineiden kohdalla korostettiin vahvempia toimia somekuvastojen illuusioiden rikkomiseen ja sen avaamista, mistä ulkonäköön keskittyvä (media)kulttuurimme on oikeastaan muodostunut.

Kasvattajien ja kaikkien aikuisten olisi tärkeää ymmärtää, että perheissä on hyvin erilaisia tilanteita myös taloudellisesti. Mediakasvatuksessakaan ei saa esimerkeillä ja sisällöillä luoda kuvaa, että on jokin ideaaliperhe- tai talous, vaan antaa esimerkkejä monipuolisesti. Lisäksi muistutettiin, että heikommassa taloudellisessa tilanteessa olevissa perheissä aikuisilla ei välttämättä ole samalla lailla aikaa ja resursseja tukea lapsia ja nuoria mediankäytössä. Turvallisia ja esimerkkinä toimivia aikuisia tai vertaisia ei myöskään ole välttämättä samalla tavalla harrastusten puuttuessa.

Selvityksestä kävi ilmi myös älypuhelinten hyvinvointia edistäviä vaikutuksia, kuten yhteydenpito läheisiin, arjen asioiden hoitaminen sekä viihtyminen ja hauskanpito. Tätä mediakasvattajat halusivat korostaa nuorten mediankäytöstä puhuttaessa.                        

Tutkittua tietoa hyvinvoinnista ja mediasta

Mediakasvatusfoorumissa julkaistiin toinen hyvinvoinnin teemavuoden iso satsaus eli artikkelikokoelma Mediakasvatus hyvinvoinnin ja osallisuuden tukena. KAVIn, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen sekä useiden asiantuntijoiden yhteistyönä syntynyt teos antaa näkökulmia ja työkaluja niin opiskelijoille, kasvattajille, tutkijoille kuin medialukutaidon parissa työskenteleville ammattilaisillekin. Hyvinvointia ja siihen vahvasti linkittyvää osallisuutta voidaan katsoa monenlaisista eri näkökulmista ja tätä tämäkin teos pyrkii esittelemään.

Mediakasvattajia ja varmasti myös kasvattajia ylipäänsä puhutti koko vuoden ajan lasten ja nuorten mediankäytön ja hyvinvoinnin yhteys. Mediassa esiteltiin tasaisin väliajoin tutkimuksia, jotka kertoivat sosiaalisen median vaikutuksista mielenterveyteen tai älypuhelimien roolista koulutyön levottomuuteen. Hallitusohjelman mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriössä aloitettiin valmistelut lakimuutoksesta niin sanotusta ”kännykkäkiellosta” kouluissa.

Mediakasvatustiimissä on perinteisesti pyritty tarkastelemaan ilmiöitä ja mediakeskusteluja tutkimuksellisen otteen kautta. Tiimissä järjestetään säännöllisin väliajoin tutkimuslukupiirejä, joissa tutustutaan yhteen aiheeseen useamman tieteellisen artikkelin tai tutkimuksen kautta. Loppuvuonna järjestimme muutaman sisäisen tilaisuuden, jossa sekä opiskelimme mediankäytön ja hyvinvointiteemojen suhdetta tutkimuksen kautta että saimme asiantuntijapuheenvuoroja aiheen tiimoilta.

Koko teemavuoden, lukupiirien ja asiantuntijapuheenvuorojen tuloksena meille syntyi käsitys, että mediankäytön ja hyvinvoinnin yhteyksiä selvittäviä tutkimuksia on tähän mennessä jo todella paljon, mutta mitään selkeää yhtä totuutta aiheesta ei näytä olevan. Harvoissa tutkimuksissa kiistetään se, etteikö liiallisella mediankäytöllä olisi negatiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Puhelimien parempi kontrolli kouluissa voi hyvinkin tuoda kaivattua työrauhaa ja parantaa oppilaan keskittymistä koulutyöhön. Tutkimuksissa näkyi kuitenkin myös se, että aina ei kiistatta voida todistaa johtaako vaikkapa erittäin runsas mediankäyttö ahdistusoireisiin vai johtuuko mediankäyttö juuri ahdistusoireista. Mediankäyttöä halutaan rajata, mutta nuoret korostivat yhteydenpitoa läheisiin ja ystäviin tärkeäksi hyvinvointia tukevaksi tekijäksi. Lisäksi yhteiskunta ja yritykset antavat hyvin ristiriistaista viestiä viemällä jatkuvasti enemmän palveluita digitalliseen formaattiin – sekä arjen toimet että yhteydenpito ovat hyvin mediavälitteistä eikä se näytä olevan matkalla toiseen suuntaan.

Kohti kestävää mediakasvatusta ja uutta virastoa

Kulunut vuosi ei ole ollut kaikista helpoin mediakasvatuskentällä. Hallituksen säästöt ovat alkaneet konkretisoitua joidenkin toimintojen lakkaamisina ja yt-neuvotteluina. Määrärahoja ja avustuksia on leikattu, eikä tuleva vuosi ainakaan alkuun näytä muuttavan kurssia kovin pikaisesti. Jaksamme kuitenkin toivoa, että myönteisiäkin signaaleja olisi näköpiirissä.

Mediakasvatustiimissä on kuluvan vuoden aikana ollut useampia henkilöstövaihdoksia, mikä on opettelun ja joustamisen lisäksi tuonut myös uudenlaista energiaa ja ammattitaitoa työyhteisöön. Toivottavasti olemme jaksaneet kannatella toisiamme hyvin näiden muutosten ja myös arkisen työn ohessa.

Vuoden 2025 teema on kestävä ja ekologinen mediakasvatus. Luvassa on ainakin kriittistä kuluttajakasvatusta ja vinkkejä ekologisempaan median kuluttamiseen. Tulevana vuonna sanomme myös hyvästit Kansalliselle audiovisuaaliselle instituutille ja asennoidumme siihen, että vuoden 2026 alusta mediakasvatustiimi toimii Kulttuurivirastosta käsin. KAVI:n ja Taiteen edistämiskeskus Taiken yhteinen, uusi virasto jatkaa virastojen aiempia tehtäviä, mutta uudella nimellä ja uudessa muodossa. Sekä uudesta teemavuodesta että uudesta virastosta lisää tietoa tältä sivustolta sekä Medialukutaito Suomessa -somesta.

Erityisasiantuntija Julia Alajärvi

KAVI:n mediakasvatustiimin lähiesihenkilö

Kuva: Peter Berglund / iStock