Medialukutaito ja mediakasvatus uudessa hallitusohjelmassa

Neuvottelutulos pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmasta julkaistiin 16.6.2023. Tässä tekstissä nostan esiin joitakin mediakasvatuksen ja medialukutaidon kannalta tärkeitä tai kiinnostavia hallitusohjelmakirjauksia.

1) Kriittinen medialukutaito on nostettu osaksi Kyberturvallisuus, informaatioturvallisuus ja hybridiuhkien torjuminen -kappaletta. Kriittisen medialukutaidon tehtäväksi nähdään yhteiskunnan resilienssin vahvistaminen, ja toimenpiteet suunnataan erityisesti opettajille. ”Opettajien valmiuksia kasvattaa oppilaita kriittiseen medialukutaitoon sekä tietoisuuteen kyberriskeistä vahvistetaan laajan yhteiskunnallisen resilienssin lujittamiseksi.” (s.176).

2) Monilukutaidolle pohjaavan Lukutaitostrategian 2030 toimeenpano jatkuu: ”Jatketaan lukutaitostrategian toimeenpanoa ja laajennetaan Lukuliikettä, jonka tavoitteena on kaikenikäisten lukutaidon edistäminen.” (s.91)

3) Harrastamisen Suomen malli jatkuu ainakin jossain muodossa: ”Selvitetään harrastus- ja kerhotoiminnan rakenteiden sekä rahoituksen kokonaiskuva ja huolehditaan siitä, että Harrastamisen Suomen malli täydentää olemassa olevaa harrastuskenttää.” (s. 94). Harrastusten joukossa on ollut myös mediakasvatuksellisia harrastuksia, kuten elokuva- ja koodauskerhoja, joten malli on laajentanut mediakasvatuksen tarjontaa lapsille ja nuorille.

4) Digitaalisen sivistyksen sisältävä Digikompassi saa jatkoa, sillä ”Hallitus seuraa ja jatkaa digikompassin tavoitteiden edistymistä.” (s. 94).

5) Kansalaisten resilienssiä informaatiovaikuttamista vastaan halutaan tukea: ”Parannetaan kansalaisten valmiuksia vastata suomalaista yhteiskuntaa vastaan suuntautuvaan informaatiovaikuttamiseen esimerkiksi vieraiden valtioiden taholta, myös tietosuojan ja kyberturvallisuuden osaaminen tulevat olemaan aikaisempaa tärkeämpiä digitalisoituvissa ympäristöissä. Koulutustarjonnassa huomioidaan digitalisaatioon, tekoälyn hyödyntämiseen ja datatalouteen liittyvät osaamistarpeet.” (s.113)

6) Mediahuomiota hallitusneuvotteluvaiheessa saanut ”koulujen kännykkälaki” lähtee valmisteluun: ”Hallitus tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja näin vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen.” (s.83).

Hallitusohjelmaan sisältyy odotetusti myös suunnitelmia merkittävistä budjettileikkauksista (s. 220 alkaen). Erityisesti kansalaisjärjestöille tärkeistä valtionavustuksista suunnitellaan opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) osalta leikattavan 125 miljoonaa euroa. Myös terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen valtionavustukset pienenevät hallitusohjelman mukaan 100 miljoonaa euroa. Lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan hallinnosta suunnitellaan leikattavan 24 miljoonaa euroa. Kuntien valtionosuuksien ”indeksijarru” vaikuttanee koulutuksen järjestäjien toimintamahdollisuuksiin, sillä sote-uudistuksen jälkeen koulutus on kuntien keskeisin menoerä. Jää nähtäväksi, mikä on näiden leikkausten vaikutus mediakasvatuksen toteuttamiseen ja medialukutaidon edistämiseen Suomessa.

On toki muistettava, että hallitusohjelma on vain hallituksen ”toimintastrategia”. On mahdollista, että kaikki toimenpiteet eivät toteudu suunnitellusti. Varsinainen ohjelman toimeenpanovaihe alkaa uuden hallituksen aloittaessa työnsä, ja vasta myöhemmin voidaan arvioida hallitusohjelman merkitystä mediakasvatukselle.

Saara Salomaa, erityisasiantuntija, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Kuva: monkeybusinessimages/iStock