Miten mediakasvatus toteutuu opetuksessa? Nostoja Opekan tuloksista

Lasten ja nuorten mediakasvatuksesta ja sen tärkeydestä puhutaan paljon. Yleensä – ja ymmärrettävästi –ensimmäisenä esiin nostetaan koulun merkitys mediataitojen opetuksessa. Tästä näkökulmasta onkin hieman yllättävää, miten vähän meillä on tietoa siitä, kuinka mediakasvatus käytännössä opetuksessa toteutuu. 

Yhden mahdollisen ikkunan mediataitojen opetukseen antaa Opeka. Opeka on verkkopohjainen työkalu, jolla opettajat ja koulu voivat arvioida koulunsa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tasoa. Palvelun kehitystyöstä vastaa Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskus. Opekaa ja siihen liittyvää tiedonkeruuta ovat vuosien mittaan rahoittaneet mm. Opetushallitus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Opekan julkisia tulosraportteja voi tarkastella useilta vuosilta, ja tähän valitsin tarkasteluajankohdaksi vuoden 2020. Tuolloin vastaajia oli vuoden aikana yhteensä 3594 ja he työskentelivät 20 eri kunnassa. Suurimmat vastaajaryhmät olivat aineenopettajat (N=1410) ja luokanopettajat (N=1383). Erityisopettajia tai erityisluokanopettajia vastaajissa oli yhteensä 540. Ammatillisen oppilaitoksen opettajia (N=76) ja opinto-ohjaajia (N=70) oli kumpiakin aineistossa pieni joukko. 

Kuten monet muutkin mediakasvatusta sivuavat tiedonkeruut, myös Opeka on kehitetty muuhun tarkoitukseen kuin mediakasvatuksen selvittämiseen. Siksi onkin makuasia, mitä arviointityökalun lukuisista väittämistä haluaa pitää mediakasvatuksen mittareina. Valitsin tähän tarkasteluun viisi väittämää, jotka mielestäni kuvaavat kohtalaisen hyvin mediakasvatuksessa usein tärkeinä pidettyjä osa-alueita: 

1. Oppilaat tuottavat tunneillani usein erityyppisiä mediasisältöjä (esim. kuvaa, ääntä ja videota). 
2. Opetan oppilailleni erilaisia keinoja, miten he voivat osallistua yhteiskunnan toimintaan internetin kautta. 
3. Opetan oppilaitani ymmärtämään ja tulkitsemaan erilaisia sähköisiä mediasisältöjä. 
4. Keskustelen usein oppilaideni kanssa internetissä olevan tiedon luotettavuudesta ja sen asianmukaisesta käytöstä (esim. lähdemerkinnät). 
5. Ohjaan oppilaita säännöllisesti internetin vastuulliseen ja lainmukaiseen käyttämiseen. 

Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että valtaosa opettajista opettaa oppilailleen median tulkintaan, tiedon luotettavuuteen ja asialliseen nettikäyttäytymiseen liittyviä asioita. Sen sijaan yhteiskunnan toimintaan osallistumisen opetus on jo huomattavasti harvinaisempaa.  

Erityisesti huomion kiinnittää kuitenkin se, kuinka harvan opettajan tunneilla oppilaat edelleenkään tuottavat usein itse mediasisältöjä. Harvempi kuin joka viides vastaaja oli edes jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, vaikka mediasisällöksi laskettiin niinkin yksinkertainen tuotos kuin kuva. Selvästi oppilaiden oman mediatuottamisen tukemisessa olisi vielä tehtävää, ja siihen tulisi kannustaa esimerkiksi täydennyskoulutuksissa ja muissa kehittämishankkeissa. 

Eri opettajaryhmien vastauksia vertaillessa voidaan todeta, että näillä mittareilla mediakasvatusta toteuttavat yleisimmin ne luokanopettajat, jotka työskentelevät 3–6-luokkalaisten kanssa. Tarkemmin Opekan raportteihin, esimerkiksi eri opettajaryhmien ja vastausvuosien välisiin eroihin voit tutustua täältä. 

Saara Salomaa
Erityisasiantuntija, KAVI