Uusi selvitys avartaa kuvaa aikuisten medialukutaidon edistämisestä Suomessa

Teknologian kehitys, median merkityksen kasvu ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa sekä uudet mediaan liittyvät ilmiöt korostavat mediaan liittyvän osaamisen, medialukutaidon merkitystä. Vaikka Suomessa mediakasvatuksella on pitkä perinne, medialukutaidon edistäminen on kohdistunut erityisesti lapsiin ja nuoriin, aikuisten jääden usein tutkimuksen, systemaattisten suunnitelmien ja käytännön toimenpiteiden osalta katveeseen.

Kaivattua tietoa aikuisten medialukutaidon edistämisestä Suomessa

Mediakasvatusfoorumissa julkaistiin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen yhteistyössä toteuttama selvitys aikuisten medialukutaidon edistämisen nykytilasta ja kehittämistarpeista.

Selvityksen tavoitteena oli kuvata, mitä aikuisten medialukutaidon edistäminen Suomessa tällä hetkellä käytännössä tarkoittaa, millaisia haasteita aikuisten medialukutaidon edistämiseen liittyy sekä miten ongelmia voidaan ratkaista. Selvityksessä pyrittiin löytämään ja kuvaamaan konkreettisia toimintatamalleja ja hyviä käytäntöjä, joiden avulla aikuisten medialukutaidon edistämistä voisi kehittää kansallisten mediakasvatuksen linjausten tavoitteiden mukaisesti mahdollisimman kattavaksi, laadukkaaksi ja systemaattiseksi.

Selvityksessä haastateltiin 20 aikuisten medialukutaidon parissa eri tavoin toimivaa asiantuntijaa eri puolilta Suomea. Asiantuntijat työskentelevät yhteiskunnan eri sektoreilla.

Selvityksen tulokset luovat pohjaa tulevaisuuden mediakasvatustyölle

Selvityksen tulosten mukaan mediakasvatuksen kentällä on yleisesti paljon toimijoita ja osaamista. Tämä edistää medialukutaidon parissa tehtävää työtä ja mahdollistaa erilaisten kohderyhmien tavoittamisen. Aikuisten kohdalla tilanne on kuitenkin toinen.

Vaikka aikuisille suunnattu toiminta on noussut enemmän esille, sen nähtiin olevan vielä ”lapsenkengissä” verrattuna lasten ja nuorten mediakasvatukseen. Aikuiset ovat myös haastava kohderyhmä. Aikuiset eroavat suuresti toisistaan iän, elämäntilanteen sekä mediankäyttötapojen ja -taitojen suhteen, mikä tulee huomioida toiminnan suuntaamisessa.

Aikuisten mediakasvatuksessa toimivana lähestymistapana nähtiin opettamisen sijaan yhdessä pohtimisen ja oivaltamisen tukemisen. Samalla pyritään lähestymään aiheita kohderyhmien lähtökohdista ja arkielämän tarpeista käsin.

Asiantuntijoiden keskeisimmät toimenpidesuositukset liittyvät aikuisten mediakasvatustoiminnan suunnitelmallisuuden lisäämiseen koordinaation ja ohjauksen kautta: strategiseen ohjaukseen ja tukeen, toimijoiden välisen yhteistyön koordinaatioon ja kehittämiseen, alueellisen toiminnan tukemiseen sekä mediakasvatuksen hyvien käytäntöjen ja tutkimustiedon yhteen kokoamiseen ja jakamiseen.

Julkaisu on ladattavissa kokonaisuudessaan täältä.

Selvityksen toteuttaneiden tutkijoiden esitys on katsottavissa KAVIn Asiaa mediakasvatuksesta -Youtube-kanavalla.

Lisätietoja:
Lauri Palsa

Erityisasiantuntija, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

lauri.palsa@kavi.fi